1880-luku – nuoriherra Wulff saapuu Helsinkiin

Aikakaudelle yleistä

1880-luku oli Suomessa oppimisen aikaa. Joka kymmenes osasi kirjoittaa ja kolme neljästä lukea edes jotenkuten. Elias Lönnrot osasi kumpaakin ja julkaisi runoteoksia. Ruotsinmielisyys nosti päätään. Karelianismi alkoi myös kukoistaa. Akseli Gallen-Kallela maalasi Kalevalan. Raittiusseurat alkoivat järjestäytyä. Metrijärjestelmä otettiin käyttöön. Helsingissä oli asukkaita n 43.000 ja ihmiset liikkuivat enimmäkseen jalkaisin. Herrat oliva pujopartaisia ja silinterihattuisia, naiset puolestaan puhvihihaisia tiukasti nyöritettyine laahushameineen. Mukulakivisillä teillä kuului välillä rämisevän hevosrattaiden rautavanteet. Talot olivat puisia ja pimeän aikaan kaupungilla liikuttiin harvaan sijoitettujen kaasulyhtyjen valossa. Sähköt tulivat Helsinkiin 1884.

Kauppatori (kuva Helsingin kaupunginmuseo)

 

Elämää Esplanaadilla

Thomas Wulff nuorena

Olipa kerran erittäin tunnollinen, äärimmäisen kohtelias ja hyväkäytöksinen nuorimies nimeltään Thomas Fredrik Wulff. Hän työskenteli 1880-luvulla enonsa Gustaf Wilhelm Edlundin kustannusliikkeessä ja kirjakaupassa libristinä ja konttoristina. Liike oli kuuluisa ja sijaitsi Helsingissä keskeisellä paikalla Esplanaadin ja Unioninkadun kulmassa, jota kutsuttiinkin Edlundin kulmaksi.

Ilmoitus Morgonbladet-lehdessä 17.6.1878

Turusta kotoisin oleva Thomas oli muuttanut Helsinkiin 22-vuotiaana, vuonna 1878, Turun kauppakoulun päästötodistus taskussaan. Helsingissä vallitsi yleinen yrittelijäisyyden ilmapiiri ja asukasluku oli kasvussa. Thomas todisti historiallisten paikkojen ja rakennusten syntyä. Hän oli paikalla, kun Runebergin patsas paljastettiin. Hän näki omin silmin hotelli Kämpin rakennusvaiheet. Hän asui ja työskenteli kaasulyhtyjen ja hevosraitiotien ajan Esplanaadilla, eikä ehkä vielä silloin aavistanut, että hänenkin nimensä tulisi painettua historiankirjoihin.

Elämänkatsomusta Edlundin kulmalla

Edlund oli ankara ja vaativa työnantaja. Työtä tehtiin aamukuudesta tai -seitsemästä iltamyöhään. Edlundilla opittiin ammatin lisäksi hyviä tapoja, elämänkatsomusta ja luonteen lujuutta. Kaikki liikkeen työntekijät asuivat pihan perällä samassa talossa, Edlundin valvovien silmien alla. Aamiainen syötiin yhdessä ja illalla kymmeneen mennessä piti kaikkien olla kotona. Thomas sai asunnon ja ruuan lisäksi palkkaa 100 markkaa kuussa.

Herroilla oli tapana kokoontua Edlundin kirjakauppaan lukemaan ulkomaisia lehtiä ja keskustelemaan valtiollisesta tilanteesta. Ja koska Edlund oli Suomen suurin kirjakustantaja, paikalla vieraili usein myös merkittäviä kirjailijoita, kuten esim. Topelius. Nuoriherra Wulff kuuli ja oppi heiltä paljon. Edlund myös lähetti Thomasin puoleksi vuodeksi Saksaan opiskelemaan kirjakauppa- ja kustannusalaa. Näin hänen asiantuntemuksensa ja suhteensa alaa kohtaa lujittui entisestään. Näihin aikoihin Thomas myös tutustui tulevaan vaimoonsa.

Edlundin kulma (kuva Helsingin kaupunginmuseo)

 

Augustan aika

Augusta ja Thomas Wulff

Työskenneltyään Edlundilla kahdeksan vuotta, 29-vuotias Thomas muutti enonsa luota omaan asuntoon vuonna 1886 ja meni naimisiin Augusta Eklundin kanssa. Augusta oli opettaja, kotoisin Nauvosta ja Thomasia kuusi vuotta nuorempi. Vaikka Edlund oli nostanut Thomasin palkan sadasta markasta neljäänsataan, oli nuorenparin hankittava huonekalunsa osamaksulla. Thomas kävi edelleen Edlundilla töissä ja hoiti maksunsa säntillisesti.

Nuoripari katseli arjen keskellä Helsingin puutalojen katoamista ja uusien kivitalojen nousemista. He näkivät myös satamaan saapuvien purjelaivojen vaihtuvan pikkuhiljaa höyrylaivoiksi. He kuulivat niin Suomen Kaartin harjoitukset Kasarmintorilla kuin myös Ravintola Kappelista kantautuvan musiikin. Ja usein kuului myös Korkeavuorenkadun palokunnan hevosruiskujen kilisevät kellot.

Avioliittokuulutukset Turun lehdessä 27.7.1886

Augustan ja Thomasin esikoinen syntyi kaksi vuotta häiden jälkeen ja sai nimekseen Einar. Elämä sujui, ei ollut puutetta, vaikka eipä toisaalta paljon varallisuuttakaan. Uuden vuosikymmenen vaihtuessa nuoripari oli saanut säästöön kokonaista 500 markkaa. Vuoden 1890 alussa Augusta oli uudelleen raskaana.

Pitkän työkokemuksen ja säästöön saadun pääoman turvin Thomas oli nyt valmis uusille urille ja perustamaan oman yrityksen kasvavan perheensä elättämiseksi. Enon kirjakaupassa hänellä ei olisi enää mahdollisuutta edetä ylemmäs, koska Edlund odotti jälkikasvustaan työnsä jatkajia. Paperikaupan perustaminen ei vaatinut suurta alkupääomaa, eikä se kilpaillut Edlundin kanssa. Näin ei myöskään enolla ollut asiaan huomautettavaa. Viisaana miehenä Thomas ei kuitenkaan irtisanoutunut Edlundilta vielä, vaan oma paperikauppa tulisi olemaan, ainakin aluksi, Augustan vastuulla.

Lehti-ilmoitus esikoisen syntymästä
(Åbo Tidning 13.6.1888)

 

Siirry 1890-luvulle – paperikauppa syntyy >>

Helsingin wanha kartta ja valokuvia
(Lähde: Helsingin kaupunginarkisto ja Helsingin kaupunginmuseo), linkki avautuu uuteen ikkunaan >>