1930-luku – jäähyväisiä

Aikakaudelle yleistä

7714 -1 . N256272

Näin asuttiin Helsingissä 1930-luvulla. Kuvan talo oli osoitteessa (nykyinen) Mannerheimintie 13. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, tuntematon)

Vuonna 1930 maailmassa oli ihmisiä reilut kaksi miljardia (vuonna 2015 yli seitsemän miljardia), Suomessa reilut kolme miljoonaa (vuonna 2015 yli viisi ja puoli miljoonaa). 1930-luku oli ilmastollisesti lämpimämpi kuin edelliset, viiletäkseen taas seuraavan vuosikymmenen aikana. 1930-luvulla suomalaiset olivat pienikokoisempia kuin nykyään, miesten keskipituus oli n 171 cm ja naisten 161 cm. Suomen tieverkkoa oli vuosikymmenen lopussa 33.000 km, josta vain 160 km oli päällystettyä. Suomessa oli noin 25.000 autoa (vuonna 2015 noin viisi miljoonaa) ja ne nähtiin osittain myös statussymboleina. Vuonna 1930 vain alle kymmenesosassa suomalaisasunnoista oli wc ja alle puolet asunnoista oli sähköistetty. Heteka oli 30-luvun suosituin sänkymalli ja radio yleistyi vauhdilla. Suomessa radiosta kuunneltiin uutisten lisäksi mm. Markus-sedän lastentuntia, kuunnelmia sekä Dallapé- ja Harmony Sisters-yhtyeitä. Sanaa ”iskelmä” alettiin tuolloin käyttää aiemman ”iskusävelmän” tilalla.

 

2550 -4432 . N29432

Radioita Fazerin Musiikkikaupan näyteikkunalla 1931 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Olof Strömberg)

 

Maailman muodissa voimakkaana oli art deco -tyyli ja viskoosi tuli markkinoille. Äänen tallentaminen mullisti elokuvataiteen. Viihdetaivaan tähtiä maailmalla olivat mm. Fred Astaire, Katharine Hepburn, Marlene Dietrich, lapsitähti Shirley Temple, Bette Davis, Cary Grant, Humprey Bogart, Marxin veljekset, Charlie Chaplin sekä Suomessa puolestaan Tauno Palo, Ansa Ikonen ja Regina Linnanheimo. Ester Toivonen kruunattiin Miss Suomeksi 1933 ja seuraavana vuonna Miss Euroopaksi. Alkuperäinen King Kong -elokuva julkaistiin 1933 ja J. R. R. Tolkien julkaisi Hobitin 1937 ja oli jo aloittanut kirjan Taru sormusten herrasta. Suomessa Mika Waltari kirjoitti romaaneja, novelleja, satuja, runoja ja näytelmiä. Hella Wuolijoki aloitti Niskavuori-sarjansa 1936. Frans Eemil Sillanpää muistetaan ainoana suomalaisena kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajana vuodelta 1939. Suomen arkkitehtuurissa elettiin funktionalismin ja Alvar Aallon kulta-aikaa.

1039 -209 . N203933

Talonpoikaismarssi 1930 Kansallismuseon kohdalla. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

1930-luvun alkua leimasi maailmanlaajuinen talouslama. Palkat ja hinnat laskivat, Suomen markka devalvoitiin ja irroitettiin kultakannasta 1931. Lapuan liike järjesti Helsingissä Talonpoikaismarssin 1930 ja taisteli vuosikymmenen alussa kommunismia vastaan. Liikkeen toiminta päättyi Mäntsälän kapinaan 1932, jolloin sen tilalle perustettiin Isänmaallinen kansanliike IKL. Suomalaisuuden liitto järjesti sukunimien suomalaistamiskampanjan 1935 Kalevalan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Suomeen perustettiin paljon uusia lakeja: kommunistilait, lastensuojelulaki, kansaneläkelaki, vuosilomalaki, väestönsuojelulaki, äitiysavustuslaki. Lisäksi kieltolain tilalle tuli 1932 väkijuomalaki, joka määräsi valtiolle alkoholin yksinmyyntioikeuden. Näin syntyi Alko Oy, jonka ensimmäisissä myymälöissä pullot tuli asettaa pohja asiakkaaseen päin, eikä juomia saanut suositella eikä esitellä asiakkaalle.

Eduskuntatalo vihittiin käyttöön 1930 ja samana vuonna valmistui Stockmannin tavaratalon uudistus ja ilmalaiva Zeppelin vieraili Suomessa. Helsingin Lasipalatsi, soutu- ja uimastadion vihittiin käyttöön 1936, Malmin lentokenttä ja Helsingin Olympiastadion puolestaan 1938. Suomeen perustettiin Eläkelaitos 1937 (myöhemmin Kansaneläkelaitos). Maailmallakin nykyään kuuluisaa suomalaista äitiyspakkausta alettiin jakaa vähävaraisille 1938 ja myöhemmin kaikille äideille.  Svinhufvud nousi presidentiksi 1931 ja Kallio 1937.

 

199808 . N137549

Ilmalaiva Zeppelin vieraili Suomessa 1930. Kuva Kapteeninkadun ja Merikadun kulmasta. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Hannes Mustakallio)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aikakauden suuria keksintöjä maailmalla olivat ihmisten veriryhmät 1930, uraanin vaikutus ydinreaktioon 1934, suihkumoottori 1937, kuulakärkikynä 1938 ja ensimmäiset esikypsennetyt pakasteruuat 1939.

3707 -79 . N43094

Lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun kulma pommitusten jälkeen 1939 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Roos)

Vuonna 1933 Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa ja ensimmäiset keskitysleirit perustettiin. Stalinin puhdistukset koettiin vuosina 1935 – 1938, jolloin miljoonat ihmiset kuolivat nälkään ja kulkutauteihin. Vuonna 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan ja alkoi toinen maailmansota. Samana vuonna Venäjä hyökkäsi Suomeen ja pommitti Helsinkiä ja Viipuria.  Noin 23.000 sotilaan ja 1.000 siviilin hengen vaatinut talvisota Suomen ja Venäjän välillä kesti 105 päivää ja se päättyi 13.3.1940 Moskovan rauhaan. Suomi menetti Karjalan, Hangon ja Sallan. Yli 400.000 ihmistä joutui lähtemään kodeistaan evakkolaisiksi. Helsingin vuoden 1940 Olympialaiset peruttiin.

 

Lehtikuva

(aikakaudesta kertovia valokuvia löytyy lisää tarinan lopussa)

 

 

Koneiden aikakausi

Thomas_Wulff_1930_yrityksen_40v_paivana_ELKA

Thomas Wulff yrityksen 40-vuotispäivänä 1930 (Kuva Elka, Wulff-arkisto)

Vuonna 1930 Wulffin myynti oli 8.196.031,20 mk, työntekijöitä oli jo 70 ja yritys juhli elokuussa 40-vuotisjuhlaansa. Uutuustuotteita olivat mm. Albert Nestlerin laskutikut, aste- ja muut viivoittimet, piirustuskoneet ja -pöydät, Wildin maailmankuulut kulmamittauskoneet, Hildebrandin punnituslaitteet, Bayerische Reisszeugfabrikin piirustuslaatikot sekä van der Grintenin kuuluisat Océ-valojäljennöspaperit.

Näiden hienojen uusien teknillisten koneiden tarjonnan lisääntyessä oli päämyymälän liiketila Wulffin kulmassa jälleen käymässä ahtaaksi.  Niinpä kesällä 1930 Einar vuokrasi myös viereisen liikehuoneiston ja liitti sen osaksi päämyymälää. Sinne siirrettiinkin toimistotarvikeosasto kokonaan ja vapautunut tila hyödynnettiin piirustustarvikkeiden ja teknillisten laitteiden esittelytilana. Lisäksi Einar vuokrasi myös yläpuolella olevan huoneiston ja rakennutti sinne portaat suoraan myymälästä. Näin myös konttoripuoli sai tarvitsemaansa lisätilaa.

Voimakkaan kehityksen katkaisi vielä samana vuonna alkanut maailmanlaajuinen talouslama. Tosin sen vaikutukset Wulffille eivät olleet niin kohtalokkaita kuin monelle muulle yritykselle. Myynti laski kuitenkin parissa vuodessa Wulffillakin, ollen alimmillaan 7.600.944,20 mk vuonna 1932.

 

2550 -5426 . N30426

Wulffin kuorma-auto vuonna 1931 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Olof Sundström)

 

 

Wulff_laskutusosasto_1930-luvulla_Elka

Wulffin laskutusosasto 1930-luvulla (Kuva Wulffin arkisto, ELKA)

 

 

Elämän mittaisen matkan päätepysäkillä

Augusta_Wulff_pikkukuva

Augusta Wulff

Lamakauden keskellä, elokuun 8. päivänä vuonna 1932, päättyi Augusta Wulffin maallinen matka 69-vuotiaana. Thomas ja Augusta olivat olleet elämänkumppaneita ja työtovereita yli 40 vuotta. Yhdessä he olivat saaneet neljä lasta, joista yhden haudalla he olivat toisiaan tukien seisseet. Yhdessä he olivat luoneet vahvan ja hyvästä palvelustaan tunnetun menestyvän yrityksen. Yhdessä he olivat nähneet Suomen itsenäistymisen, Helsingin kasvun ja kehityksen, vossikoiden vaihtumisen autoiksi. Se pitkä ja hieno yhteinen matka oli nyt päättynyt ja Thomas saattoi rakkaan puolisonsa Hietaniemen hautausmaan lepoon.

Thomas_Wulff_ELKA

Thomas Wulff

Puolisostaan luopumisen myötä Thomas luopui kokonaan myös liikkeestään ja jätti poikansa Einarin käsiin koko elämäntyönsä. Olihan hän jo kauan sitten vakuuttunut Einarin taidoista johtaa liikettä. Thomas sen sijaan päätti nyt keskittää kaiken aikansa lapsenlapsiinsa ja olla täysipäiväisesti juuri se Pappa Wulff, joksi työntekijät häntä olivat kutsuneet.

Neljä vuotta myöhemmin, syyskuun 24. pvä 1936, siirtyi myös Thomas Fredrik Wulff ajasta ikuisuuteen, vain kolme kuukautta ennen 80-vuotispäiväänsä. Pappa Wulff saatettiin Augustan viereen Hietaniemen hautausmaan rauhaan.

Helsingin kaikki sanomalehdet kieleen ja puolueeseen katsomatta kirjoittivat kauniita muistosanoja. Hänen pitkä uransa ja hänen suuri vaikutuksensa Helsingin yrityselämään ja kulttuurihistoriaan noteerattiin lehdissä.

Yrityksen perustajat Thomas ja Augusta olivat nyt poissa, mutta heidän elämäntyönsä ja heidän luomansa Wulffin henki elää edelleen. Thomasin alkuperäinen wanha työtuoli on ansaitsemallaan kunniapaikalla Wulffin nykyisen toimiston neuvotteluhuoneessa ja siinä on vain Thomasilla lupa istua. Joinakin päivinä pystyy jopa kuvittelemaan hänen siinä edelleen istuvan ja silloin tekee mieli hiukan niiata tai kumartaa tuolin ohittaessaan.

 

 

 

IMG_7990_pikkukuva

Thomas Wulffin alkuperäinen työtuoli. Se on tallella Wulffin nykyisellä toimistolla, kuten hänen ensimmäinen tilikirjansakin vuodelta 1890.

 

sss-1445

Thomas ja Augusta haudattiin jo nuorena kuolleen poikansa Gustaf Ragnarin ja Augustan äidin Eva Eklundin viereen Hietaniemen hautausmaalle. Myöhemmin samaan hautaan on laskettu myös heidän tyttärensä Greta sekä hänen aviomiehensä. (Kuva Wulff)

 

 

4036 -129 . N51372

Vuoden 1935 näkymä Erottajalta pohjoiseen, oikealla Wulffin kulma ja Stockmann (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Foto Roos)

 

 

Wulff_v1935_Hgin_kaupunginmuseo_Eric_Sundstrom

Wulffin kulma vuonna 1935 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Eric Sundström)

 

Wulffin_kuorma-auto_1935_ELKA

Wulffin kuorma-auto vuonna 1935 (Kuva Wulffin arkisto, ELKA)

 

 

Lisää myymälöitä

Sivumyymala_Tehtaankatu_5

Tehtaankatu 5 (Kuva Wulffin arkistot)

Vuonna 1934 Einar oli avannut uuden sivumyymälän osoitteessa Hesperiankatu 9, seuraavana vuonna osoitteessa Snellmaninkatu 15 ja jälleen seuraavana vuonna osoitteessa Turuntie 25. Mukaan lukien aiemmat sivumyymälät Tehtaankatu 5 sekä Yrjönkatu 6, oli Wulffilla päämyymälän lisäksi vuonna 1937 viisi sivumyymälää.

Vuonna 1939 Wulff aloitti Kontek-palkkakirjanpitojärjestelmän myynnin ja siitä tuli menestysartikkeli. Myös pari vuotta aiemmin Suomeen perustettu Eläkelaitos (nyk. Kansaneläkelaitos) otti sen käyttöönsä. Einar oli jälleen osunut kultasuoneen.

 

Sivumyymala_Tehtaankatu_5_sisalta

Tehtaankadun myymälä sisältä (Kuva Wulffin arkistot)

 

4951-191 . N258720

Wulffin kulma Erottajalta päin katsottuna vuonna 1937. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Novifoto)

 

 

Uusia ja suuria ajatuksia

Wulffin päämyymälän pinta-ala viimeisimmän laajentamisen jälkeen oli 1500 neliötä eli se oli varsin suuri ollakseen aivan Helsingin ydinkeskustassa. Kaupungin viralliselta taholta oli jo pidempään kuulunut huhua, että tätä Argoksen taloa suunniteltiin purettavaksi, pois uuden ja modernin tieltä. Siinä oli Einarille ja koko yrityksen johdolle suuri pähkinä purtavaksi, minne siirtää näin suuri toimitila, jos edellä mainittu toteutuisi. Siinä vaiheessa oman kiinteistön ostaminen Wulffille alkoi olla suunnitelma numero yksi. Tosin sitä vaikeutti suuren tilatarpeen lisäksi se, etteivät kaupungin keskustan talonomistajat näyttäneet olevan lainkaan halukkaita myymään kiinteistöjään.

 

Oma kiinteistö kullan kallis

199348 HKL93-9 .

Stockmannin uudistettu tavaratalo ja takana Wulffin kulma vuonna 1938 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Fotoma)

Vielä vuosisadan alussa kaupungin liike-elämän ydin oli sijainnut Kauppatorin ja Edlundin kirjakaupan liepeillä, mutta sekä mm. Stockmannin laajentamisen, Ruotsalaisen teatterin uudistamisen, Lasipalatsin (linja-autoasema) rakentamisen, uuden postitalon ja varsin onnistuneiden liikennejärjestelyjen myötä liike-elämän ydin oli pikkuhiljaa siirtynyt nykyisen Mannerheimintien suuntaan. Lopullisesti siitä muodostui kaupungin valtaväylä, kun katu tasoitettiin, puut hävitettiin, raitiovaunukiskot siirrettiin keskelle ja saatiin paremmin tilaa kasvavalle autokannalle. Tämä kaikki sopi Wulffille erinomaisesti, sillä Wulffin kulma sijaitsi sen myötä entistäkin keskeisemmällä paikalla. Niinpä Einar ei kovin kauas halunnut hyvältä paikalta lähteä kiinteistön ostoon, mutta onneksi ratkaisu löytyi  lähempää kuin olisi arvannutkaan.

Vuoden 1939 alussa Einar pääsi neuvotteluihin Mannerheimintie 4:ssä (silloin Heikinkatu 8) sijaitsevasta Hufvudstadsbladetin kiinteistöstä. Se sijaitsi viistosti nykyistä päämyymälää vastapäätä ja tuntui kaikin puolin sopivalta vaihtoehdolta. Tosin kiinteistö oli rakennettu 1870-luvulla ja se oli vain 800 neliön suuruinen. Sellaisenaan se ei Wulffin liiketilaksi sopisi, eli Einarille oli selvää, että talo pitäisi purkaa ja tilalle rakennuttaa toinen. Tontille oli lupa rakentaa yhteensä seitsemän kerrosta eli se kyllä riittäisi Wulffin tarkoituksiin jatkossakin.

Huhtikuussa 1939 tehtiin kauppakirja, johon kiinteistön hinnaksi merkittiin 9.000.000 markkaa. Näin oli Wulffin yritysjohto toteuttanut jo pitkään kyteneen haaveen hankkia oma kiinteistö Helsingin parhaimpiin kuuluvalta paikalta. Einarilla ei tosin ollut aikomustakaan siirtää liiketoimintaa pois Wulffin kulmasta, ennen kuin olisi pakko. Uusi kiinteistö oli hankittu ikään kuin vakuudeksi yritystoiminnan jatkumiselle ja sillä tulikin olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessa.

 

Toinen maailmansota ja talvisota

File_019_pikkukuva

Wulffin päämyymälän ikkunat ja ovet suojattuna laudoilla sodan aikana (Kuva Wulffin arkistot)

Vuoden 1939 alkupuoliskon myynti näytti Wulffilla ennätysmäisiä lukuja, mutta loppuvuosi kuluikin sitten aivan muissa merkeissä ja myyntitulot luisuivat käsistä. Toisen maailmansodan alkaminen syyskuussa seisautti ensin täydellisesti koko meriliikenteen ja vaikeutti näin ulkomaisten tavaroiden tuontia. Marraskuussa Venäjä hyökkäsi Suomeen ja alkoi talvisota, jonka myötä huomattava osa Helsingin asukkaista muutti sotaa pakoon muualle Suomeen tai jopa ulkomaille. Venäläisten pommittaessa Helsinkiä liikkeiden näyteikkunoita ja ovia suojattiin laudoin ja hiekkasäkein. Kaikki liiketoiminta Helsingissä ajautui nopeasti täydelliseen lamaan.

Wulffin parasta sesonkia oli aina ollut joulu-tammikuu ja nyt myynti tuona aikana laski puoleen normaalista. Sodan aikanakin Wulffilla kauppa siis kävi kuitenkin jonkun verran, mutta ostajat olivat pääsääntöisesti sotilasviranomaisia. Sotakin kun tarvitsi kynänsä, paperinsa, kirjekuorensa, kiikarinsa ja mittausvälineensä.

Sodan alkamisen seurauksena myös Wulffin vakituinen henkilökunta väheni dramaattisesti, kun jatkuvasti kutsuttiin lisää reserviläisiä palvelukseen. Wulffilla oli tuolloin 30 miespuolista toimihenkilöä ja heistä peräti 25 sai kutsun lähteä rintamalle. Wulff halusi yrityksenä auttaa jotenkin ja maksoikin sotaan kutsuttujen työntekijöidensä perheille avustusta, joka oli puolet asianomaisen normaalipalkasta. Muutamat Wulffin miehistä haavoittuivat rintamalla ja kaksi heistä kaatui isänmaan puolesta, niin kuin tuhannet muutkin lyhyessä ajassa.

Vuosikymmen päättyi sodan jalkoihin ja sieltä seuraava vuosikymmen myös alkoi. 1940-luvusta julkaistaan uusi tarina lähiaikoina…

 

________________________________________________________________

Wulffin_kynabaari_v1939_Elka_Studio_Sauren

Wulffin päämyymälän kynäbaari vuonna 1939 (Kuva Wulffin arkisto, Elka)


Kun setä kuulakärkikynän keksi

László József Bíró keksi kuulakärkikynän ja se tuli markkinoille vuonna 1938. Kuulakärkikynät tulivat myös Wulffille myyntiin nopeasti ja niitä varten perustettiin aivan oma myyntitiskinsäkin, ”Wulffin kynäbaari”. Aluksi ihmiset jonottivat katsomaan ja kokeilemaan tätä uutta modernia kirjoitusvälinettä. Pian kuulakärkikynä oli valloittanut koko maailman ja on edelleen eniten käytetty kynä.

Wulffin kynävalikoimissa on edelleenkin hienoja ja maailmankuuluja kuulakärkikynien laatumerkkejä, kuten esim. Parker, PaperMate ja Pilot.

 

 

______________________________________________________________

 

Ajankuvia 1930-luvulta

 

1039 -116 . N87215

Shell vuonna 1930 nykyisen Mannerheimintie 22-24 kohdalla. Rakennus on purettu vuonna 1934. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

 

 

1039 -273 . N203990

Nykyinen Mannerheimintie 102 vuonna 1930 – 1939 (Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

 

 

PohjEsplanadi_17_Unioninkatu_23_v1930_Hgin_kaupunginmuseo_Rafael_Roos

Unioninkadulta vuonna 1930 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Rafael Roos)

 

 

Nordenskioldinkatu_v1930_Hgin_kaupunginmuseo_Rafael_Roos

Nordenskiöldinkatu vuonna 1930 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Rafael Roos)

 

 

1039 -150 . N203885

Rautatientorin katukiveystä asennetaan vuonna 1930 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

 

7341 . N251014

Stockmannin hissitytöt vuonna 1930 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, tuntematon)

 

Vanha_Munkkiniemi_Meilahti_v1930_Hgin_kaupunginmuseo_Somersalo

Vanha Munkkiniemi ja Meilahti vuonna 1930 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Somersalo)

 

Hakaniemen_tori_v1931_Hgin_kaupunginmuseo_Rafael_Roos

Hakaniemen tori vuonna 1931 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Rafael Roos)

 

. N3092

Tuberkuloosisairaalan (Laakson sairaala) lasten ulkomakuusali vuonna 1931 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Anton Rönnberg)

 

 

1039 -139 . N104948

Jäätelökauppias Sturen- ja Mäkelänkadun kulmassa vuonna 1932 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

 

 

- . N38328

Iso Roobertinkatu 48-52 vuonna 1932 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, W. W. Wilkman)

 

 

920 . N256256

Nykyinen Itäväylä vuonna 1932 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, tuntematon)

 

 

Linja-auto_Hki-Oulunkyla-Pakila_v1932_Hgin_kaupunginmuseo_Olof_Sundstrom

Linja-auto kuljettajineen Rautatientorilla vuonna 1932 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Olof Sundström)

 

 

Neuvola_v1932_Hgin_kaupunginmuseo_Olof_Sundstrom

Neuvolassa vuonna 1932 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Olof Sundström)

 

 

2550 -1341 . N26341

Hammaslääkärin vastaanotto vuonna 1933 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Olof Sundström)

 

 

- . N120416

Stockmann Keskuskadun puolelta vuonna 1933 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

 

 

Pohjoisespa_39_Keskuskatu_1_v1933_Hgin_kaupunginmuseo_Olof_Sundstrom

Pohjoisesplanadin ja Keskuskadun risteys vuonna 1933 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Olof Sundström)

 

 

1039 -253 . N203970

Puutaloja Kansallismuseon kalliolla vuonna 1934 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

 

 

Elannon_lihamyymala_Huopalahdessa_v1934_Hgin_kaupunginmuseo_tuntematon

Elannon lihamyymälä Huopalahdessa vuonna 1934 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, tuntematon)

 

 

Raitiokiskot_siirrettiin_nyk_Manskulla_puurivin_keskelle_v1934-1935_Hgin_kaupunginmuseo_Mauno_Luoto

Rautatiekiskoja siirretään nykyisellä Mannerheimintiellä puurivin keskelle, pois kasvavan autokannan tieltä vuonna 1934 – 1935. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Mauno Luoto)

 

 

198739 -10 . N261755

Valion jäätelöbaari Lasipalatsissa vuonna 1935 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Aarne Pietinen Oy)

 

 

Vanhasta_kasarmirakennuksesta_linja-autoasema_v1935_Hgin_kaupunginmuseo_Foto_Roos

Vanhasta kasarmirakennuksesta tehdään linja-autoasema vuonna 1935. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Foto Roos)

 

 

1039 -290 . N204008

Töölön kisahallia rakennetaan vuonna 1935 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sakari Pälsi)

 

 

2751-460 . N14248

Nykyisen Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys vuonna 1935 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Aarne Pietinen Oy)

 

 

2751 -4104a . N17892 a

Vuoden 1936 moderni keittiö (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Aarne Pietinen Oy)

 

 

4951 -319 . N252881

Matkustajia linja-autoasemalla vuonna 1937 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Heine Wolfgang)

 

 

4951 -288 . N250546, N250415

Hietaranta vuonna 1937 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Foto Roos)

 

 

4951-295 . N87344

Kalastajatorpan uimaranta 1930 – 1939 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, R. Roos Sääski Oy)

 

Poikia_rautatiesillalla_Elaintarhanlahden_ja_Toolonlahden_valilla_v1930-1939_Hgin_kaupunginmuseo_Hannes_Mustakallio

Poikia rautatiesillalla Eläintarhanlahden ja Töölönlahden välillä vuonna 1930 – 1939 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Hannes Mustakallio)

 

Talvisota_pommisuoja_Esplanaadilla_v1939_SA-kuva

Talvisodan pommisuoja Esplanaadilla vuonna 1939 (SA-kuva)

 

Talvisota_suojia_v1939_SA-kuva

Kotien suojausta talvisodan ajalta vuonna 1939 (SA-kuva)

 

Talvisota_v1939_SA-kuva

Talvisodan jälkiä Helsingin pommitusten jäljiltä vuonna 1939 (SA-kuva)

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

5 responses to “1930-luku – jäähyväisiä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s