1980-luku – suuria muutoksia

Aikakaudelle yleistä

Berliinin_muuri_Gerard_MalieAFP_ Getty_Images

Berliinin muuri hajotettiin 1989 ja Itä-Saksa hävisi maailman kartalta. (Kuva Getty Images, Gerald Malie AFP)

1980-luvun maailmanpolitiikkaa leimasi kylmän sodan päättyminen ja liennytyksen aika. Berliinin muuri hajotettiin ja Saksat yhdistyivät. Irakin ja Iranin sota alkoi ja kesti 8 vuotta. Apartheid-lait kumottiin ja alkoi ”Vapauttakaa Mandela” -kampanja. Maailman talouskasvu oli aiempia vuosikymmeniä heikompaa ja kehitysmaat ajautuivat velkakriisiin. Maailman väkiluku ylitti viiden miljardin rajan. Tupakointia alettiin paheksua aiempaa enemmän. Alkoi myös tietokoneiden, elektroniikan ja juppikulttuurin suuri nousukausi. Tuli NMT-matkapuhelimet, CD-levyt, korvalappustereot, VHS-videot, nestekidenäytöt, sähköhammasharjat, vesisängyt, kotitietokoneet ja vohvelirauta.

Suuri rauhanliikeaktivisti ja Beatlesin perustaja, John Lennon, murhattiin 1980 New Yorkissa. Vuosikymmenen alussa isorokko julistettiin hävitetyksi, tunnistettiin myös HIV-virus ja AIDSista tiedotettiin ensimmäistä kertaa maailmalle 1981. Samana vuonna USA:n presidentiksi nousi Ronald Reagan ja Englannissa juhlittiin Dianan ja Charlesin häitä. Microsoft julkaisi MS-DOS -käyttöjärjestelmän. Hymiötä käytettiin sähköpostissa ensimmäistä kertaa 1982. Arpanetistä tuli Internet 1983. Leonid Brežnev, Neuvostoliiton pitkäaikainen johtaja, kuoli ja johtoon nousi 1985 Mihail Gorbatšov. Intian pääministeri Indira Gandhi murhattiin 1984 ja Ruotsin pääministeri Olof Palme 1986. Silloin tapahtui myös vakava ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylissä, Ukrainassa.

Amerikkalainen tv-sarja Kauniit ja rohkeat alkoi 1987. Osama bin Laden perusti Al-Qaida -järjestön 1988. Kiinassa opiskelijoiden rauhanomainen suurmielenosoitus politiikan ja yhteiskunnallisten uudistusten puolesta päättyi verisesti 1989.

1980-luvun muodista muistetaan olkatoppaukset, collegepaidat, kangasvyöt ja kivipestyt korkeavyötäröiset farkut. Myös vyötäröpituinen miesten Spencer-pikkutakki käärittyine hihoineen sekä Ray-Ban -aurinkolasit tulivat muotiin lähinnä Miami Vice -tv-sarjan myötä. Hiusrintamalla uusinta uutta oli takatukka sekä valkaistu ja permanentattu tukka. Muodikkaita olivat myös hiusdonitsit, vaalea huulipuna, huulikiilto ja solarium-rusketus.

Musiikkimaailman uutuuksia olivat syntetisaattorimusiikki, tekno, italodisko ja rap. Hard rockista erkani ns. Glam metal -musiikki, jota edusti mm. Gun N’ Roses. 1980-luku oli myös metallimusiikin nousukautta: syntyi ns. Trash metal, jota edusti mm. Metallica. Diskoissa soi mm. Madonna, Bananarama, Modern Talking ja Pet Shop Boys. Uusia suuria tähtiä olivat mm. Duran Duran, Human League, Michael Jackson, Prince, Depeche Mode ja Eurytmics. Kevyen rockin saralla tähdiksi nousivat mm. Bon Jovi, Dire Straits, Genesis, U2 ja Toto. Supertähdiksi vuosikymmenen aikana nousivat myös Bruce Springsteen ja Tina Turner. Boy George miesmeikkeineen oli aikansa ilmiö, kuin myös Michael Jacksonin moonwalk-tanssi. Vuosikymmenen myydyin single oli Michael Jacksonin Thriller.

Vuosikymmenen leffoja olivat mm. Aliens, Coctail, Beverly Hills kyttä, The Blues Brothers, E. T., Paluu tulevaisuuteen -trilogia, Rambo, Hohto, Terminator, Top Gun ja Tähtien sota. Uutuuksia tv:ssä olivat mm. Dallas, Dynastia, Hill Street Blues, Ihmemies MacGyver, Miami Vice, Ritari Ässä, Smurffit ja Tyttökullat.

 

IBM_v1981

IBM-tietokone vuonna 1981. (Kuva Mike Licht, Flickr)

 

 

Aikakausi Suomessa

1980 joulukuu . Keskiolut R-kioskeihin -kansanliikkeen kokoontuminen Rautatientorilla. Liikkeen päämääränä oli vapauttaa keskioluen myynti myös kioskeihin. Mielenosoittajia, poliiseja ja kylttejä, joissa teksti: Keskiolut R-kioskeihin.

Keskiolut R-kioskeihin -kansanliikkeen kokoontuminen Rautatientorilla 1980. Liikkeen päämääränä oli vapauttaa keskioluen myynti myös kioskeihin. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Harri Ahola)

Suomessakin elettiin vankkaa nousukautta ja samalla lähennyttiin muuta Eurooppaa. 1980-luku oli eräänlainen käännekohta Suomen historiassa. Maailmanpankin kansantulotilaston mukaan Suomi oli maailman 19. vaurain maa.

Suomeen tuli uusi sukunimi- ja tasa-arvolaki. Perustettiin kuntosaleja, solariumeja ja laskettelukeskuksia. Purjelautailu ja rullaluistelu oli suosittua nuorison keskuudessa. Nuoret interreilasivat myös ympäri Eurooppaa. Pankkiautomaatit alkoivat yleistyä pikkuhiljaa. Kotona pelattiin Trivial Pursuitia tai veivattiin Rubikin kuutiota. Kotitietokoneet ja Nintendo-pelikonsolit olivat kalliita, mutta niitäkin alettiin koteihin hankkia vuosikymmenen loppupuolella. Kiivi-hedelmä oli Suomessa eksoottinen uutuus ja ravintoloiden suosituin drinkki oli Sininen enkeli. Ravintolakulttuuri alkoi vapautua ja keskiluokkaistumisen myötä ihmiset kävivät ravintolassa syömässä aiempaa useammin. 1980-luvulla ruoka ei enää ollutkaan pelkkä energiantarpeen tyydyttäjä, vaan siitä haluttiin nautiskella.

Vuonna 1980 Lotossa otettiin käyttöön seitsemän numeroa aiemman kuuden sijaan. Kesäaikaan siirtyminen otettiin käyttöön 1981. Turvavyö takaistuimilla tuli pakolliseksi uusiin autoihin, mutta sen käyttö ei vielä ollut pakollista. Alkoholijuomien välittäminen alaikäisille tuli lakimuutoksen myötä rangaistavaksi. Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan aloitettiin. Vuonna 1981 presidentti Kekkonen erosi virastaan ja iltaisin alkoi televisiosta näkyä Kymmenen Uutiset. Vuonna 1982 presidentiksi nousi Mauno Koivisto ja Suomessa oli tuolloin miljoona väritelevisiolupaa. Keke Rosberg voitti ensimmäisenä suomalaisena F1-kisan ja Helsingin metro avattiin.

Vuonna 1983 pidettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ne pidettiin Helsingissä. Suomessa otettiin käyttöön rikesakkolaki ja perustettiin Ympäristöministeriö. Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi 1984 ja otettiin käyttöön lääkevahinkovakuutus. Ensimmäinen McDonald’s saapui Suomeen (Tampereelle). Ensimmäiset paikallisradiot aloittivat toimintansa 1985 ja televisioon tuli kolmas kanava.

Pankit alkoivat helpommin antaa lainoja myös yksityisille ja vuonna 1986 Suomen Pankki vapautti ulkomaisen luotonhakemisen. Niin yritykset kuin yksityisetkin elivät ns. Miami Vice -tyyliin ja lainarahaa käytettiin uskaliaasti. Suomen kansantalouden kasvanut rahamäärä johti 80-luvun lopulla asuntojen ja liiketilojen voimakkaaseen hinnannousuun. Tämä ns. kasinotalous aiheutti lopulta kiinteistö- ja pörssikuplan. Pankit alkoivat olla kriisissä ja 90-luvun alun lamakausi alkoi jo häämöttää.

Urho Kaleva Kekkonen kuoli 1986. Turvavöiden käyttö takapenkillä tuli pakolliseksi 1987. Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 1988. Nokia lopetti 1989 televisioiden valmistuksen Salossa ja aloitti matkapuhelinten valmistuksen. Suomi liittyi Euroopan Neuvoston jäseneksi.

Musiikkirintamalla jo edellä mainittujen lisäksi Suomi kuunteli kotimaisia uutuuksia, kuten esim. Eppu Normaalia, Pelle Miljoonaa, Popedaa ja Dingoa. Myös Paul Oxley’s Unit, Zero Nine ja Hanoi Rocks olivat vuosikymmenen nimiä. Tampereella syntyi ns. Manserock. Nuoriso kuunteli radiosta Rockradiota ja tv:stä Hittimittaria. Suosittuja kotimaisia tv-sarjoja olivat mm. Velipuolikuu, Hymyhuulet, Soitinmenot ja Vesku Show.

 

Mainos_v1988

Kuva Wulffin tuotekatalogista vuodelta 1988.

 

Wulffin kuulumisia vuosikymmenen alustaHarry_Ernst

Vuonna 1980 täytti Harry Wulff 60 vuotta ja jatkoi edelleen Wulffin johtokunnan puheenjohtajana. Hän juhli syntymäpäiväänsä Kauniaisten kodissaan lämminhenkisesti suvun, ystävien ja pitkäaikaisten työtovereidensa kanssa. Mukana oli Wulffin johdon lisäksi myös jo eläkkeelle jäänyt Ernst Schneider. Vuonna 1981 tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi Harry Wulffille kauppaneuvoksen arvonimen. Harry valittiin Kansainvälisen Paperikauppojen Liiton (IFOSA) presidentiksi ja puheenjohtajaksi vuonna 1982 ja vuonna 1984 kunniajäseneksi.

Vuonna 1981 kuoli Wulffin suvun vanhin jäsen, Greta, Einarin sisar. Samana vuonna kuoli myös taannoin kaksi vuotta Wulffin toimitusjohtajana ollut Kaj Hammarén.

Samoihin aikoihin Wulffilla siirryttiin lopullisesti tietokoneaikaan eli otettiin käyttöön aivan uusi tietokonejärjestelmä, Data-Saab D16/40. Siihen kuului keskusyksikön lisäksi 25 näyttöpäätettä. Uuden järjestelmän myötä palvelu ja toimitukset nopeutuivat, kun sekä tilaustenkäsittely että varastonvalvonta sujui reaaliaikaisesti. Tietokoneella hoidettiin nyt lisäksi myös laskutus, ostot, reskontrat ja kirjanpito.

 

Wulffin_lehti_1980

Wulffin lehti vuodelta 1980. (Kuva Wulffin arkistot)

 

Suuret suunnitelmat

Wulffilla aloitettiin Pitäjänmäen kiinteistön, Valimontie 15, laajennustyöt vuonna 1980. Sinne suunniteltiin uudistetut tilat markkinointiosastolle, tukkumyynnille, osto- ja materiaalitaloudelle sekä muille konttoritoiminnoille. Lisätilaa tulisi uudistuksen myötä  4500 neliötä ja kyseessä oli peräti noin 9 miljoonan markan investointi. Hankkeen valmistumisaikataulu oli reilu vuosi. Samana vuonna valmistui Helsinkiin Hotelli Presidentti ja sen huippumoderneihin kokoustiloihin valittiin av-laitteet Wulffilta. Seuraavana vuonna valmistui Hotelli Airport, jonne myös toimitettiin av-laitteet Wulffilta.

Wulffin uuden johdon visio oli laajentaa toimintaa voimakkaasti isolla rahalla eli Wulffilla lähdettiin mukaan tuohon 80-luvun kuuluisaan kasinotalouden huumaan. Vuonna 1981 Wulff osti Oy Rekolid Ab:n sekä loputkin osakkeet Oy Tavuprint Ab:sta laajentaen näin asiantuntemustaan mikrokuvaus- ja kirjapainoalalla. Vielä samana vuonna Wulff osti aiemman osaomistuksensa lisäksi Archimedes Oy:n loput osakkeet ja seuraavana vuonna vuorossa oli av-laitteisiin ja -tarvikkeisiin erikoistunut Filmiyhtymä Oy.

Tietokoneiden suuren tulemisen myötä perustettiin 1982 myös aivan uusi yksikkö, Wulff Data, joka keskittyi tietoteknisten laitteiden myyntiin ja koulutukseen. Vielä samana vuonna perustettiin myös uusi myymälä Kouvolaan. Seuraavana vuonna Mannerheimintie 4:n myymälään perustettiin mm. värikopiointiin erikoistunut Copy-Shop sekä Citykäytävään uusi myymälä, Wulff-City. Lisäksi Wulff osti myös Systema Oy:n Kuopiosta ja Oulusta.

Vuonna 1984 Wulff perusti jälleen uuden myymälän, tällä kertaa Vantaan Tikkurilaan. Vuonna 1985 perustettiin Turkuun Wulff-Center sekä uusi myymälä Helsinkiin Porthaninkadulle. Sen sijaan Snellmaninkadun myymälä puolestaan suljettiin. Vuonna 1986 Wulff osti vielä Pelikansin Suomen toiminnot.

 

Wulff-City_1983

 

Kouvola

(Kuva: Wulffin arkistot)

 

Uutuus

Uutuus vuodelta 1980. (Kuva Wuffin arkistot)

 

Harry_Wulff_1985

Harry Wulff vuonna 1985. (Kuva Wulffin arkistot)

 

Harryn ja Ritan lapset

Wulff_Einar_Harry_ThomasJr_taulu2_v1965_Elka

Nuori Thomas Wulff vuonna 1965 isänsä Harryn ja isoisänsä Einarin kanssa. Takana vanhan Thomas Wulffin muotokuva. (Kuva Elkan Wulff-arkisto)

Bettina_Wulff

Bettina Wulff

Kaikki Harryn lapset aloittivat työelämään ja perheyritykseen tutustumisensa jo nuorena jossain Wulffin myymälöistä. Vanhin poika Thomas työskenteli jouluapulaisena jo 60-luvulla. Nuori Thomas ei kuitenkaan lopulta suuntautunut isiensä tapaan sukuyrityksen palvelukseen, vaan hän lähti Helsingin yliopistoon lukemaan englantia, kirjallisuutta ja filosofiaa. Thomas valmistui filosofian maisteriksi ja työskenteli Fågel Fenix -lehden päätoimittajana 1975-1976.

Samoin tytär Bettina aloitti jo teini-iässä Wulffilla jouluapulaisena ja toimi sen jälkeen lähinnä myyntitehtävissä eri osastoilla. Noin 4-5 vuoden ajan, lähinnä jouluaikaan ja kesäisin, hän oli töissä päämyymälän lahjaosastolla ja myös Heikintorin sivukonttorilla. Wulffin aikana kertyneet myyntitaidot ovatkin olleet kullanarvoisia hänen elämässään ja myöhemmällä urallaan.

Nina_Wulff

Nina Zilliacus (os. Wulff)

Myös tytär Nina oli nuorena koulutyttönä tullut ensimmäistä kertaa yrityksen jouluapulaiseksi jo vuonna 1973. Siitä lähtien hän työskenteli joka vuosi joulu- ja kesäapulaisena niin pakkaamossa, varastossa kuin myymälässäkin. Ylioppilaskirjoitustensa jälkeen Nina kuitenkin suuntasi ulkomaille töihin ja opiskelemaan. Hän keräsi parin vuoden ajan työkokemusta ja kielitaitoa Ruotsissa, Saksassa, Englannissa ja Ranskassa.

Takaisin Suomeen palattuaan Nina aloitti opiskelut Markkinointi-Instituutissa ja työskenteli samalla Wulffin sisäänostajana. Hänelle tuli tutuksi suuret messutapahtumat pitkin Eurooppaa. Hän hankki yritykselle lahja- ja paperitarvikkeita, pelejä, koulutarvikkeita sekä kaikki sesonkituotteet pääsiäiskoristeista joulukoristeisiin. Ninan hankintalistalla oli myös Wulffin silloisiin valikoimiin kuuluneita luksustuotteita, kuten Diorin huivit, käsilaukut, lompakot, avainkotelot, nahkakirjesalkut sekä business-kalenterit. Vuonna 1982 Nina nimitettiin tuotepäälliköksi.

Johan2

Nuori Johan Wulff tuotekatalogin mallina 80-luvulla. (Kuva Wulffin arkistot)

Samoihin aikoihin Nina avioitui Stefan Zilliacuksen kanssa ja heidän ensimmäinen lapsensa, Sebastian, syntyi vuonna 1983. Seuraavana vuonna Nina jäi virkavapaalle ja hänen miehensä työ vei heidät neljäksi vuodeksi Lontooseen, jossa Nina opiskeli West London Collegessa markkinointia ja kaupankäyntiä suorittaen lopulta kaupallisen tutkinnon. Uusi perheenjäsen, Sophie, syntyi 1986 Lontoossa.

Myös Ninan nuorempi veli, Johan Wulff, aloitti työt jo koulupoikana Tapiolan myymälässä jouluapulaisena. Hän oli lisäksi mukana suunnittelemassa yrityksen suosittua tuotekatalogia, johon hänet tuota pikaa komeana nuorena miehenä värvättiin myös malliksi (ks. kuvat).

Vuonna 1987 Ninan aviomiehen Stefanin työt jatkuivat Suomessa ja perhe muutti takaisin. He kokivat tarvetta palata kotimaahan myös siitä syystä, että Wulffin perheyritys oli ajautunut suuriin vaikeuksiin…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käännekohta Wulffin historiassa

Aarne_Hallama

Aarne Hallama

Vuonna 1986 Wulffin tulos romahti. Myynti oli kasvanut tasaisesti, mutta nyt tulokseen vaikuttivat ylisuuret henkilöstökulut, muut yleiskulut sekä laajentumishuuman aikaansaamat korkeakorkoiset rahoituskulut. Ennen niin vaurasta ja vakavaraista yritystä rasitti nyt sadan miljoonan markan velat ja oli tehtävä hyvin suuria päätöksiä. Organisaation keventäminen ja päällekkäistoimintojen poistaminenkaan ei enää pelastanut venettä kallistumasta. Tikkurilan myymälä päätettiin sulkea kannattamattomana, sen oltua toiminnassa vasta pari vuotta. Toimitusjohtaja Björn Sundqvist ei enää nauttinut suvun ja hallituksen luottamusta ja uusi toimitusjohtaja, Aarne Hallama, aloitti joulukuussa 1986 ja samalla pitkään yrityksessä palvellut Manfred Schneider nimitettiin apulaisjohtajaksi.

Vuoden 1987 tammikuussa kirjoittivat pääkaupungin päivälehdet hyvin surullisen uutisen, joka ei ainoastaan kääntänyt erään historiankirjan sivua, vaan repäisi sen rikki: Wulffin upea ja uljas päämyymälä Mannerheimintiellä sulkee ovensa. Otaniemen ja Heikintorin myymälät Espoossa myytäisiin Rautakirjalle ja muut sivumyymälät suljettaisiin myös.

Raskas vuosi jatkui siten, että lopulta syyskuussa 1987 koko perheyrityksen osakekanta myytiin pois sijoitusyhtiö Sponsor Oy:lle. Päätös oli hyvin raskas myös siitä syystä, että yrityskauppaan kuului myös Einar Wulffin aikanaan Kauniaisista hankkima huvila, jossa suvun edustajat olivat asuneet 1930-luvulta lähtien.

 

 

Sponsor_kaupat_1987

 

Elämää eteenpäin

Manttaalitie_v1987

Henkilökunnan tutustumispäivä uudessa Vantaan Manttaalitien kiinteistössä 1987. (Kuva Wulffin arkistot)

Sponsor Oy organisoi Wulffin uuteen uskoon, nimitettiin uusi hallitus ja soviteltiin uusi tilikausi. Hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Sponsor Oy:n varatoimitusjohtaja, Mikael von Frenckell. Wulffin toimitusjohtajana jatkoi Aarne Hallama. Wulff jatkoi toimintaansa itsenäisenä yrityksenä, kuten Wulffin tytäryhtiötkin. Wulff jatkoi tukkutyyppisenä konttorialan yrityksenä, joka harjoitti maahantuontia ja myyntiä yritysasiakkaille ja jälleenmyyjille oman suoramyyntiorganisaationsa kautta. Vuonna 1987 tehtiin myös päätös Wulffin oman varaston rakentamisesta Vantaan Manttaalitielle ja kiinteistö valmistuikin vielä samana vuonna. Harry Wulffille oli äärimmäisen tärkeää, että Wulffin eläkerahastoon ei yrityskaupassa koskettu.

Ei ollut helppo luopua vanhasta ja perinteikkäästä perheyrityksestä, mutta Wulffin tilanne 1980-luvun lopussa oli monen epäsuotuisan tekijän summa. Epäterveen laajentumisvimman lisäksi Wulffin piti pärjätä muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa kiristynyt kilpailutilanne ja kuluttajien muuttunut ostokäyttäytyminen olivat keskeisimmät haasteet. Tehtiin myös liian suuri satsaus tietokonealaan, joka hyvin nopeasti mutkistui ja kaupankäynti siirtyi yhä enemmän niihin erikoistuneiden yritysten haltuun.

Wulffin perhe jatkoi elämäänsä eteenpäin, Harry IFOSA:n kunniajäsenenä ja vaimonsa Ritan kanssa, aikuiset lapset kukin tahoillaan. Harryn vanhimmasta pojasta, Thomasista, tuli kirjailija ja kolmen lapsen isä. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia: runokokoelmia, proosaa, draamaa, esseitä ja näytelmiä. Hän toimi myös Finlands Svenska Författareföreningenin pitkäaikaisena puheenjohtajana 1998-2007. Bettinasta puolestaan tuli kirjallisuustieteilijä ja antiikin asiantuntija. Vuonna 2005 hän perusti Helsinkiin oman antiikkiliikkeen, Antik Wulff.

Nina sai kolmannen lapsensa, Carolinen, vuonna 1991 ja alkoi opiskella taidetta. Hän oli aina ollut erittäin kiinnostunut taiteesta, kuten isänsä Harry ja isoisänsä Einar. Nina suoritti taidehistorian maisterin tutkinnon sekä Arts Management -lisätutkinnon ja on tällä hetkellä Åbo Akademin tohtorikoulutuksessa. Muutaman huutokauppakamarivuoden jälkeen Nina on vuodesta 2011 toiminut intendenttinä taidemuseo Villa Gyllenbergissä, jonka perustaja Ane Gyllenberg oli Einar Wulffin paras ystävä. Molemmat edellä mainitut herrat olisivat erittäin tyytyväisiä tietäessään Harryn tyttären olevan siellä töissä ja jatkavan Wulffin suvun rakasta taideharrastusta. Ja ehkäpä he tietävätkin!

Harry Wulffin vuonna 1952 perustama ja liikelahjoja myyvä Wulffin tytäryritys Oy Fennopen Ab jäi yrityskaupan ulkopuolelle. Harryn nuorin poika, Johan, joka oli valmistunut kauppatieteiden maisteriksi 1990, päätti ottaa vetovastuun sen toiminnasta jatkaen näin hänkin omalla tavallaan isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä jalanjäljillä.

Tähän ei suinkaan vielä pääty Wulffin tarina! Mitä tapahtui 90-luvulla, siitä kirjoitamme lähiaikoina…

__________________________________________________________________________________________________

Tiesitkö?

Ensimmäiset 80-luvun alun kotitietokoneet (esim. Commodore 64) käyttivät C-kasettia tallennusmediana. Mutta pian virallinen tallennuslevyke syrjäytti C-kasetin. Ensimmäinen koti- ja yrityskoneisiin tarkoitettu tallennuslevyke oli taipuisaa materiaalia ja sai lempinimekseen lerppu. Sen jälkeen tuli markkinoille kovalla muovikuorella varustettu levyke, joka sai lempinimekseen korppu. Tallennettavat tietomäärät olivat tuohon aikaan paljon pienempiä, joten myös levykkeiden kapasiteetit olivat 1,2 – 2,8 megatavua.

Myöhemmin tulivat Zip-levykkeet (tiedon pakkaus), tallentavat cd- ja dvd-levyt. Nykyään nekin on korvattu tietokoneiden entistä suuremmilla kovalevyillä, erillisillä ulkoisilla kovalevyillä, muistitikuilla ja -korteilla. Kurkista Wulffin valikoimaan, kun tarvitset lisää tallennuskapasiteettia!

___________________________________________________________________________________________________

 

Muita ajankuvia:

Kamppi_v1980_Hgin_kaupunginmuseo_A_Pyykko

Näkymä Kampista vuonna 1980 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, A. Pyykkö)

 

Rautatieasema_v1980_Hgin_kaupunginmuseo_A_Pyykko

Näkymä rautatieasemalle vuonna 1980 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, A. Pyykkö)

 

1981 . Pengerkatu 39 (Kinaporinkatu 11). Hallin sisäänkäynti, Fazerin kahvila, taustalla Hämeentie 37, 35.

Pengerkatu 39 (Kinaporinkatu 11), taustalla Hämeentie 37 ja 35 vuonna 1981. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Reijo Piispanen)

Paikalla ei ole enää Fazerin kahvilaa, eikä Musta Rudolf -mainosta. Kurkista Google Street View:sta.

 

Forum2_v1983_Hgin_kaupunginmuseo_Jan_Alanco

Kauppakeskus Forum vuonna 1983 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Jan Alanco)

Katso sama näkymä Google Street View:ssa nykyään.

19830307 . Forum, Mannerheimintie 20. Kuvattu Simonkadun puolelta.

Forum kuvattuna Simonkadun puolelta vuonna 1983 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Jan Alanco)

Kurkista samaa näkymää nyt Google Street View:ssa.

 

Kampin_metroasema_v1986_Hgin_kaupunginmuseo_Matti_Karjanoja

Kampin metroaseman sisäänkäynti vuonna 1986 (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Matti Karjanoja)

 

Parturi-kampaamo_Tuulitukka_Vihdintie_2_v1986_Hgin_kaupunginmuseo_Joel_Nokelainen

Parturi-kampaamo Tuulitukka muotoili hiukset ajan henkeen sopiviksi. Kuva vuodelta 1986. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Joel Nokelainen)

 

1987 . Pikku Huopalahti. Korppaanmäentie silta.

Pikku Huopalahtea rakennetaan vuonna 1987. Kuvassa Korppaanmäentien sillan rakennustyöt. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Jan Alanco)

 

1988 . Pasila, Itä-Pasila, Opastinsilta 12.

Pasilan rautatieasemaa rakennetaan 1988 (Opastinsilta 12). (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Scan-Foto)

 

1987 . Ruskeasuo. Koroistentie 10.

Näkymä Mannerheimitieltä Ruskeasuon Teboilille vuonna 1987. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Jan Alanco)

Mainokset