Aikakausi yleismaailmallisesti
1950-luvulla maailma oli henkisesti jakaantunut kahtia, oli kapitalistinen länsi ja kommunistinen itä. USA:n ja Neuvostoliiton välillä vallitsi kylmä sota. Vaikka Suomessa sodat oli nyt sodittu, jatkuivat pääasiassa siirtomaapolitiikkaan liittyvät konfliktit maailmalla. Britanniassa Elisabet II nousi valtaan isänsä kuoltua 1952 ja samana vuonna USA räjäytti ensimmäisen vetypommin. Muista koko maailmaan vaikuttaneista historiallisista tapahtumista mainittakoon Stalinin kuolema 1953, Varsovan liiton solmiminen 1955 ja Argentiinan sotilasvallankaappaus samana vuonna, Suezin kriisi ja Unkarin kansannousu vuonna 1956, Euroopan talousyhteisön perustaminen 1957 sekä Fidel Castron valtaan astuminen Kuubassa 1959.
Maailmanlaajuisesti varmasti vuosikymmenen merkittävimmät keksinnöt olivat sydämentahdistiminen keksiminen 1950, DNA:n rakenteen selvittäminen sekä poliorokotteen keksiminen 1953. Ensimmäinen sukupuolenkorjausleikkaus tehtiin Tanskassa 1952 ja ensimmäinen munuaisensiirto 1954 Bostonissa. Ensimmäiset F1-ajot ajettiin 1950 Silverstonessa. USA:ssa tulivat ensimmäiset väritelevisiot myyntiin 1953 ja samana vuonna julkaistiin ensimmäinen James Bond -kirja. Ensimmäiset Eurovision-laulukilpailut järjestettiin Sveitsissä 1956. Neuvostoliitto lähetti 1957 matkaan ensimmäisen satelliitin, Sputnik 1:n. Vuonna 1959 USA:ssa lanseerattiin mm. Barbie-nukke ja Minigrip-pussi.
1950-luvulla USA:ssa syntyi rock’n roll -musiikki, joka synnytti aivan uudenlaisen nuorisokulttuurin. Se vyöryi vanhemman väen vastustuksesta huolimatta kovaäänisine musiikkeineen, kellohameineen, tennareineen, nahkatakkeineen, farkkuineen ja hiusrasvoineen vuosikymmenen kuluessa ympäri maailman. Elvis Presley levytti 1954 ensimmäisen singlensä ”That’s All Right” ja sitä onkin tituleerattu maailman ensimmäiseksi rock’n roll -levyksi.
1950-luvulle tyypillistä olivat myös yltiöoptimistiset näkemykset tulevaisuudesta, kuten esim. oltiin varmoja, että lentoautot tulisivat lähitulevaisuudessa markkinoille. Sitä odotellessa…
Aikakausi Suomessa
Suomessa elettiin 1950-luvun alussa vielä pula-aikaa ja kahvi oli edelleen kortilla. Asunnoista oli huutava pula erityisesti kaupungeissa, kun maalta virtasi työnhakijoita ja sodan jäljiltä evakkoon saapuneet ihmiset olivat myös tulleet jäädäkseen. Vallitseva asumismuoto kaupungeissa oli vuokra- ja alivuokralaisasunnot. Viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliitolle maksettiin 1952. Suomalaisella sisulla alettiin kuitenkin rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa, uusia ja täysin uudenaikaisia lähiöitä (esim. Espoon Tapiola) rakennettiin vauhdilla, sairaalaverkostoa ja kansanterveystyötä kehitettiin, Kansaneläkelaki uudistettiin ja mm. mielisairaanhoito muuttui kunnalliseksi 1952. Teitä alettiin päällystää pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin, mm. Helsingistä Turkuun vievä tie (Turuntie). Pula-ajan katsotaan virallisesti päättyneen 1954, kun kahvin säännöstely lopetettiin. Koulutustaso Suomessa oli 50-luvulla alhainen, vain 2,5 % oli ylioppilas-tutkinnon suorittaneita ja 93 % oli suorittanut kansakoulun loppuun, jos ihan sitäkään. Kesälomaa pidettiin silloisen työaikalain mukaan 1-3 viikkoa ja lauantait olivat työpäivä. Suomalaisia oli vuosikymmenen lopussa 4,5 miljoonaa, joista 91 % puhui suomea äidinkielenään.
Helsingin rautatieasemalla syttyi suuri tulipalo kesäkuussa 1950, savupilvi näkyi perimätiedon mukaan Turkuun saakka. Palon aiheuttamien tuhojen korjauskustannusten arvio oli 30 miljoonaa markkaa. Valtio joutui maksumieheksi, koska asemarakennusta ei oltu vakuutettu. Samaan aikaan Helsinkiin rakennettiin lentoasema, huvipuisto ja kauppakeskus. Linnanmäki valmistui 1950, (nyk. Hki-Vantaan) lentoasema ja Forumin (silloinen) kauppakeskus 1952. Myös Suomen ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin 1952 Helsingin rautatieasemaa vastapäätä. Kiitojunat alkoivat vallata junaraiteita höyryjunien sijaan 1954 alkaen. Henkilöautojen ja moottoripyörien määrä moninkertaistui. Suomen ensimmäiset liikennevalot asennettiin Helsinkiin Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen 1951. Helsinkiin alettiin suunnitella metroa vuonna 1959, mutta vasta kymmenen vuoden kuluttua tehtiin lopullinen päätös sen rakentamisesta. Saab ja Volvo alkoivat asentaa turvavyöt uusien autojensa etuistuimiin.
Kodinkoneet (mm. käsikäyttöinen rumpupesukone) alkoivat yleistyä, mutta vain lähinnä kaupungissa ja vielä hyvin hitaasti. Sähkö, viemäröinti ja vesijohto yleistyivät myös pikkuhiljaa. Muoviteollisuus alkoi kukoistaa astioiden, hygieniatuotteiden, leikkikalujen ja värittömän elintarvikemuovin vallatessa markkinoita. Muutenkin kulutustavaramarkkinat laajenivat huomattavassa määrin. Vuosikymmenen uutuuksia Suomessa olivat myös purukumi, Coca-Cola, transistoriradio (aiemmin putkiradio) ja televisio, jota aluksi kutsuttiinkin näköradioksi. Myös värivalokuvia alettiin tehdä, tosin Suomessa suurin osa valokuvista oli edelleen mustavalkoisia.
Rintamamiestalomalli oli hyvin suosittu, koska sen pystyi itse rakentamaan suhteellisen edullisesti. Kotiruoka oli rasvaista, kuten läskisoosia, makkarakastiketta tai hernekeittoa. Vuosikymmenen loppupuolella valmisruokien valikoima alkoi kasvaa, mm. Saarioinen Oy aloitti maksalaatikon valmistamisen 1957. Alkossa sai vihdoin pullot olla hyllyssä pystyasennossa ja etiketit näkyvissä. Edelleen alkoholin ostaminen oli säännösteltyä, mutta lähinnä kansanterveyssyistä. Long drink -juoma tuli myyntiin olympiavuonna 1952 ja Koskenkorva 1953.
Suomalainen arkkitehtuuri sai 1950-luvulla jopa kansainvälistä mainetta, Alvar Aallon johdolla. Suomalainen muotoilu samoin, ja tuon aikakauden vielä tänäkin päivänä suosittuja helmiä olivat mm. Kaj Franckin Teema-sarja, Tapio Wirkkalan Kantarelli ja Timo Sarpanevan i-sarja. Armi Ratia perusti Marimekon 1951.
Tammikuussa 1951 Suomi pysähtyi suruviestiin: 83-vuotias marsalkka Mannerheim oli kuollut. Hänen 3,7 km pitkä ja noin 150.000 ihmisen seuraama hautajaissaattueensa vaelsi läpi hiljentyneen Helsingin keskustan. Marsalkka Mannerheim kulki viimeistä kertaa hänelle niin tutun Wulffin kulman kautta. Hänen kuuluisat kynäostoksensa Wulffilla jäivät elämään yrityksemme historian lehdille. Yksi Wulffin pääkonttorin neuvotteluhuoneista on nimeltään Marski. Huoneen seinää koristaa Mannerheimista tehty taulu, hänen vanha täytekynänsä sekä hänen vuonna 1946 kirjoittamansa viesti.
Vuonna 1952 sai Suomi vihdoin kunnian järjestää kesäolympialaiset, kun ne vuonna 1940 jouduttiin perumaan sodan vuoksi. Vuonna 1955 Suomi hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi, hakemus oli jätetty jo vuonna 1947. Saman vuonna Suomi liittyi myös Pohjoismaiden liittoon sekä vuonna 1956 Unescoon. Presidenttinä ollut Paasikivi väistyi 1956, jolloin virkaan nousi pitkäksi aikaa Urho Kaleva Kekkonen. Samaan aikaan puhkesi yleislakko, jossa kansa osoitti mieltään palkankorotuksien puolesta. Yleinen hintataso oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen noussut huomattavasti palkkoja enemmän. Yleiset palkankorotukset saatiin ja seuraavana vuonna Suomen markka devalvoitiin.
Vuonna 1955 sai ensi-iltansa Suomen ensimmäinen tv-lähetys. Mainostelevisio aloitti toimintansa 1957, mutta vasta seuraavana vuonna alkoivat säännölliset tv-lähetykset ja pian televisio korvasikin radion kodeissa. Ensimmäisiä tv-kasvojamme olivat Teija Sopanen, Lenita Airisto ja Kylli-täti. Lähetykset olivat suoria aina vuoteen 1960 asti, jolloin tallennuslaitteet vasta otettiin käyttöön. Mustavalkoisia ne olivat vuoteen 1970 asti.
Aku Ankka -lehti saapui Suomeen 1951. Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi 1952. Väinö Linna kirjoitti 1954 kirjan Tuntematon sotilas, josta muodostui Suomen kaikkien aikojen tunnetuin romaani ja josta jo seuraavana vuonna tehtiin elokuva. Niskavuori-elokuvat olivat myös suosiossa. Suomessa aiemmin pelkästään ruotsiksi julkaistuja Muumikirjoja alettiin julkaista suomeksi vuonna 1955 eli vasta sitten, kun ne olivat saavuttaneet suurta suosiota Ruotsissa ja Englannissa. Yksi suurimmista ja rakastetuista säveltäjämme Jean Sibelius kuoli 1957. Ensimmäinen tietokone Suomessa oli Postisäästöpankin IBM 650 ja se otettiin käyttöön 1958.
Musiikkirintamalla kuunneltiin mm. Metro-tyttöjä, Kipparikvartettia, Olavi Virtaa, Annikki Tähteä ja Laila Kinnusta. Käännösiskelmät olivat suosituimpia. Amerikasta rantautui rock’n roll -musiikki ja Suomessakin sen myötä alkoi aivan uudenlainen nuorisokulttuuri, tosin ensin pääasiassa vain Helsingissä ja Turussa. Samalla siirryttiin savikiekoista vinyylilevyihin. Ensimmäinen suuri nuorisomusiikin tapahtuma Suomessa oli Paul Ankan esiintyminen Linnanmäellä 1959. Rock’n rollin menestystä ei enää pysäyttänyt mikään.
Rock around the shop – Wulffin 50-luvun sävelet
Vuonna 1951 Einar avioitui uudelleen oltuaan leskenä kolme vuotta. Narvasta alun perin kotoisin olevasta ja Wulffilla työskennelleestä neiti Henningistä tuli rouva Freya Wulff. Edelleen samana vuonna Einarin poika, Harry Wulff, nimitettiin yhtiön varatoimitusjohtajaksi. Harry suoritti tuolloin myös vielä muutamia lisäopintoja Ranskassa ja myöhemmin hän teki opintomatkan Amerikkaan. Harry oli myös tavannut naisen, josta tuli hänen elämänkumppaninsa ja lastensa äiti. Harry Wulff ja Marita Tjeder vihittiin vuonna 1952. Seuraavana vuonna heille syntyi poika ja muut neljä lasta syntyivät muutaman vuoden välein: Thomas, Diana, Nina, Bettina ja Johan. Surullista kyllä, pikkuinen Diana-tyttö menehtyi vuonna 1956 (s. 1955).
Sodan, laman ja säännöstelyn jäljiltä kaupankäynti alkoi vilkastua. Vuonna 1951 Wulff alkoi valmistaa kotimaista mustetta Mannerheimintie 4:n kellarissa. Lisenssi oli hankittu Amerikasta. Mustetta myytiin 9 vuoden aikana n. 200.000 pulloa. Vuonna 1952 perustettiin tytäryritys Fennopen, joka keskittyi pääosin ns. arvokynien myymiseen. Harry Wulff oli luonteeltaan rakentaja ja hänen ollessaan varatoimitusjohtajana aloitettiinkin Wulffin uuden keskusvaraston rakentaminen Pitäjänmäelle. Sen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1954, mutta rakennustyöt jatkuivat edelleen seuraavan vuosikymmenen puolelle.
Vielä yhden uuden myymälän Wulff avasi Espoon Tapiolan Tapiontorille vuonna 1959. Se oli Wulffin ensimmäinen myymälä pääkaupungin ulkopuolella ja myös ensimmäinen moderni itsepalvelumyymälä.
Vuonna 1953 Wulffille perustettiin henkilökunnan harrastekerho, jossa järjestettiin illanviettoja, näytelmiä, liikkeiden välisiä urheilukilpailuja yms. Vuonna 1957 perustettiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä henkilöstölehti Kulma, joka myöhemmin laajeni myös asiakkaille suunnatuksi lehdeksi. Vuonna 1959 perustettiin Oy Wulff Ab:n Toimihenkilöiden Eläkesäätiö, jonka alkupääomaksi yhtiö lahjoitti viisi miljoonaa markkaa.
Hyvinä vuosina Wulff muisti henkilökuntaansa joulubonuksella, joka oli peräti kuukauden palkan suuruinen. 1950-luvun muutamina parhaimpina vuosina työntekijät saivat tämän lisäksi vielä toisen saman suuruisen bonuksen Einarin syntymäpäivänä. Henkilökunnalle jaettiin auliisti myös lippuja Helsingin kesäolympialaisiin.
Wulff oli kuuluisa pitkistä työsuhteistaan ja pitkät palvelusvuodet palkittiin ansiomerkein ja juhlatilaisuuksin. Kymmenet Wulffin tuon ajan työntekijät on palkittu pitkistä työuristaan myös Keskuskauppakamarin kultaisin ansiomerkein. Pisimmät urat ovat olleet jopa 45 – 55 vuotta kestäneitä.
Tuuren tuokioita
Henkilökunnan harrastekerhon ja henkilöstölehden takana seisoi niiden perustaja ja lehden päätoimittaja, somistajaksi palkattu Tuure A. Korhonen, josta viime vuosikymmenen tarinassa jo kerrottiinkin. Eikä häntä myöskään voi olla mainitsematta puhuttaessa pitkistä palvelusvuosista, hän kun oli talossa 22 vuotta. Näyteikkunoiden somistaminen oli tuohon aikaan erittäin arvostettua, se oli myymälän käyntikortti asiakkaalle. Siihen aikaan ei ollut internetiä eikä sähköpostimainontaa, oli vain näyteikkunat ja lehtimainokset kertomassa yrityksen brändistä.
Wulffin somistajana Tuure A. Korhonen osasi asiansa ja voitti useita palkintojakin näyteikkunasomistuksen vuosittaisissa kilpailuissa. Näyteikkunoiden somisteet vaihdettiin kahden viikon välein ja joulusomistus oli tietenkin vuoden kohokohta! Lisäksi hän toteutti niin myymälöiden sisäsomisteet kuin messujen ja näyttelyjen somistukset. Tuure muistaa alkuajoiltaan erityisesti kaksi normaalista poikkeavaa somistusta Wulffin näyteikkunassa. Mannerheimin hautajaisten ajaksi hän teki Wulffin näyteikkunasta äärimmäisen pelkistetyn: taustalle oli laskostettu mustaa samettia, jonka keskellä oli suuri valokuva Mannerheimista sekä yksi valkoinen kallan oksa ja kynttilä. Täysin erilainen oli puolestaan somistus Helsingin olympialaisten ajaksi vuonna 1952. Erittäin ansaitusti Tuure A. Korhonen nimitettiin 27-vuotiaana Wulffin mainospäälliköksi vuonna 1955.
Korhosen muistiin on lähtemättömästi jäänyt myös eräs Myynti- ja Mainosyhdistuksen kokous hotelli Kämpissä maaliskuussa 1956: ”Kyseisenä iltana oli Kämpissä yhdistyksen vuosikokous, mutta silloin tapahtui muutakin: valittiin maalle uutta presidenttiä. Vaalikamppailu Urho Kekkosen ja K. A. Fagerholmin välillä oli ollut poikkeuksellisen kiivas. Samanaikaisesti yläkerran peilisalissa pidettävän kokouksemme kanssa laskettiin presidentinvaalien ääniä. Alakerran ravintolassa oli radio auki – televisiotahan ei vielä silloin ollut – ja ääntenlaskun edistyessä sinne valui peilisalista kokousväkeä kuuntelemaan lopputulosta. Jännitys tiivistyi, orkesterikin oli vaiennut. Ääntenlaskija luetteli monotonisesti ”Kekkonen, Fagerholm, Kekkonen, Kekkonen…” Kaikki kuuntelivat hiiren hiljaa, kunnes tulos ratkesi ja Kekkonen voitti äänin 151 – 149. Hiljaisuuden vallitessa kapellimestari kääntyi arvokkaasti ja nosti tahtipuikkonsa orkesterille, joka aloitti Sibeliuksen Ristilukin. Vähäeleinen, mutta vaikuttava kannanotto siinä tilanteessa.”
Vielä yksi keksintö 1950-luvulta
Casio lanseerasi maailman ensimmäisen täysin elektronisen laskimen vuonna 1957. Casio 14-A laskin oli pöytämalli siinä mielessä, että laskimen mukana tuli kokonainen pöytä, johon oli upotettu 342 relejohtoa. Laskimella pystyi suorittamaan yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolaskuja, mutta muistia siinä ei toki ollut. Tuon ajan jälkeen laskimet alkoivatkin kehittyä hurjaa vauhtia.
Ajankuvia Suomesta 1950 luvulla
Liittyen ylläolevaan kuvaan, näkymä osoitteesta Kaivokatu 10 nykyään on hyvin toisen näköinen, kurkista Google Street View.
Ylläolevan kuvan näkymä Pohjoisesplanadilta Keskuskadulle (taustalla rautatieasema) näyttää nykyään tältä Google Street View:lla katsottuna.
Kurkista, millaiselta ylläoleva maisema näyttää nykyään Google Street View:ssa. Kun tarkkaan katsoo, näyttää vasemmalla oleva kiviaita tai -pengerrys olevan edelleen sama kuin kuvassa. Kovin paljon muita yhtäläisyyksiä ei näy.
Ylläoleva Mäkelänkadun ja Koskelantien risteys näyttää tältä Google Street View:ssa.
Ylläoleva maisema näyttää nykyään tältä Google Street View:ssa.
Ylläolevan paikan näkymä on nykyään tällainen Google Street View:ssa.
Kurkista ylläolevan kuvan nykyistä maisema Google Street View:ssa.
Ylläolevan kuvan maisema näyttää nyt tältä Google Street View:ssa.
Ylläolevan kuvan maisemaa ei samaksi tunnista enää Google Street View:ssa.
Kaisaniemenkadulla kulkee edelleen raitiovaunut, kurkista Google Street View:sta.
Ylläolevan kuvan Elanto on enää muisto vain ja nykyinen näkymä näyttää tältä Google Street View:ssa.
Sama Mannerheimintien ja Päivärinnankadun kulma nykyään Google Street View:ssa.
Ylläoleva Hertankadun maisema näytti tällaiselta vuonna 1983 Kimmo Nylanderin kuvaamana. Nyt koko katua ei ole enää olemassa. Koko Puu-Pasila purettiin 1970-luvulla uuden tieltä. Helsingin Sanomat kirjoitti siitä huhtikuussa 2015 näin.
Ylläolevan risteyksen katunäkymä nykyään Google Street View:ssa. Kun kuvaa pyöräyttää ympäri ja katsoo taakseen, näkee nuo kalliot.
Pasilankadun ja Kyllikinraitin risteys nykyään Google Street View:ssa.
Ja sama kuvakulma nykyään Google Street View:ssa.
Ja sama kadunkulma nykyään Google Street View:ssa.
Työmiehenkatu nykyään Google Street View:ssa.
Ylläoleva maisema nykyään Google Street View:ssa.
Koroistentie 15 nykyään Google Street View:ssa.
Sama kohta Korkeavuorenkadulla nykyään Google Street View:ssa.
Näkymä Hämeentielä Mäkelänkadulle nykyään Google Street View:ssa.
Näkymä Perhonkadulle nykyään Google Street View:ssa.
Runeberginkatu 63 nykyään Google Street View:ssa.
Pasilan rautatieasema näyttää nykyään hyvin erilaiselta, kurkista Google Street View:sta.
Näkymä samoilta kohdilta Pasilankatua nykyään Google Street View:ssa.
Näkymä Inkoonkadulle nykyään Google Street View:ssa.
Ja sama risteys nykyisellään Google Street View:ssa (tosin kuvakulma kadulta).
Aleksanterinkatu 14 julkisivu nykyään on kaunis! Katso Google Street View:sta.
Ja sama näkymä nykypäivänä Google Street View:ssa.
Hei!
Todella mielenkiintoinen historiikki Wulfista ja Helsingistä. Kirjoitustyyli on selkeää ja virheetöntä.
Eräs erityisen paha virhe kuitenkin on sisällössä 50-luvulta.
”USA lähetti 1957 matkaan ensimmäisen satelliitin, Sputnik 1:n.”
Edellä on lainaus tekstistä. Vaikka USA on ollut avaruusteknologiassa Neuvostoliittoa edellä, oli Sputnik kuitenkin neukkujen avaruuteen viskaama pallo.
Toivon, että historiikkiin korjattaisiin tämä virhe.
Ystävällisin terveisin
EP
TykkääTykkää
Hei Esko! Kiitos palautteesta ja tässä kohtaa on näköjään kirjoittajan ajatus pätkinyt urakalla ja virhe onkin nyt korjattu :) sss
TykkääTykkää
Mahtavia ovat sekä tarina että kuvat, ja linkit nykyiseen maisemaan suorastaan nerokas.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hieno, mutta Wulffin joulupukki puuttuu.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Juhani! Wulffin joulupukista on kerrottu 1920-luvun osiossa toki eli pukkia ei välttämättä jokaisen vuosikymmenen tarinassa mainita erikseen, ellei hänestä ole jotain uutta kerrottavaa :)
TykkääTykkää
Hei, Aivan upeita kuvia ja kertomuksia kaikilla. En vain löytänyt kaipaamiani kuvia Ruskeasuon maneesista ja ratsastustalleista. 1950-luvulla vietimme runsaasti aikaa talleissa ja maneesisssa joissa oli hevosesitysten lisäksi mm. luisteluesityksiä. Eiköhän se Sonja Heniekin siellä luistellut. Tietääkö kukaan mistä saisi lisätietoa näistä halleista.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei!
Pikaisella etsimisellä löysin Finna-palvelusta kaksi kuvaa mainitsemastasi paikasta:
https://hkm.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ruskeasuon+ratsastushalli+ja+-tallit+ovat+valmistuneet&type=AllFields&limit=20&sort=
Hakusanalla Ruskeasuo löytyy toki paljon vanhoja hienoja kuvia, sieltä vaan kurkistamaan :)
terkuin Sari Suonpää, Wulff Oy Ab
TykkääTykkää
Todella ajan henkisiä idyllisiä kuvia.
TykkääLiked by 1 henkilö
Tosi hienoja historian kuvia.
TykkääLiked by 1 henkilö