Aikakausi yleismaailmallisesti
Amerikan presidentti Richard Nixon erosi virastaan.
1970-luvun maailmanpolitiikkaa hallitsi idän ja lännen asevarustelukilpa, kolmannen maailman ongelmat ja terrorismin kasvu (mm. IRA, ETA, Baader-Meindof -järjestöt). Lentoliikenteen turvatarkastuksia alettiin tiukentaa terrorismiuhan vuoksi. Vuosikymmenen alussa maailmaa koetteli öljykriisi. Euroopan viimeisetkin siirtomaat itsenäistyivät. Japani nousi vuosikymmenen aikana elektroniikan, autoteollisuuden ja laivanvarustelun kärkimaiden joukkoon. Läntiset teollisuusmaat alkoivat siirtää tehtaitaan Aasiaan. Vanhoihin uskontoihin alettiin suhtautua aiempaa epäilevämmin ja New Age -uskonnot nousivat suosioon. Ympäristönsuojelu ja kierrättäminen alkoi nousta maailmankartalle, esim. Yhdysvallat siirtyi lyijyttömän bensiinin käyttöön.
Vuonna 1971 Yhdysvalloissa avattiin Disney World ja maailman väkiluku ylitti neljän miljardin rajan. Yhdysvallat vetäytyi Vietnamin sodasta vuonna 1973. New Yorkissa soitettiin maailman ensimmäinen kännykkäpuhelu sekä tehtiin tv-lähetysten historiaa, kun Elvis Presleyn konserttia ”Aloha from Hawaii” seurasi suorana lähetyksenä satelliitin välityksellä 1,5 miljardia ihmistä.
Vuonna 1973 Chilessä koettiin vallankaappaus, Portugalissa neilikkavallankumous ja Kreikasta tuli tasavalta. Vuonna 1974 Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon joutui eroamaan Watergate-tietovuotoskandaalin paljastuttua.
Elvis Presley kuoli 1977.
Vuonna 1975 päättyi Vietnamin pitkä sota. Kuuluisa amerikkalainen ammattiyhdistysjohtaja Jimmy Hoffa katosi, eikä häntä koskaan löydetty. Silloin myös perustettiin Microsoft ja vuonna 1976 IBM toi markkinoille ensimmäisen lasertulostimen. Vuonna 1976 vietettiin Ruotsissa Silvian ja Kaarle XVI Kustaan häitä.
Vuonna 1977 maailmaa järkytti uutinen rakastetun Elvis Presleyn kuolemasta vain 42-vuotiaana. Vuonna 1978 Ruotsi kielsi ensimmäisenä maailmassa aerosolien käytön maapallon otsonikerroksen suojelemiseksi. Sinä vuonna syntyi Englannissa maailman ensimmäinen koeputkilapsi.
Vuosikymmen muistetaan farkkuasuista, korkeista tolppakoroista, leveistä lahkeista ja kauluksista, nailontakeista, pitkistä hiuksista myös miehillä sekä suurista pulisongeista. Myös afrokampaukset ja hiusten värjääminen olivat suosittuja. Silmälasit olivat suurikokoisia ja paksusankaisia. 70-luvulla tulivat myös kvartsikidekellot, taskulaskimet ja ensimmäisten mikroprosessorien myötä ensimmäiset henkilökohtaiset tietokoneet. Myös C-kasetin suosio nousi huippuunsa.
Punk-rock, heavy metal/hard rock ja disco-musiikki olivat uusinta uutta ja ennenkuulumatonta, mutta samalla laajasti paheksuttua varsinkin vanhemman väen keskuudessa. Syntyi uuden aallon bändejä, mm. Sex Pistols, The Police, Talking Heads, Elvis Costello, Blondie, Bob Geldofin… Ja heavy metal/hard rock -bändejä kuten AC/DC, Iron Maiden, Kiss, Led Zeppelin, Deep Purple, Aerosmith, Rainbow ja Black Sabbath. Tanssilattiat valtasivat disco-musiikin huippunimet, kuten Boney M, Donna Summer, Diana Ross, Kool & the Gang ja Earth, Wind & Fire. Bob Marleysta tuli reggae-musiikin ehdoton johtohahmo ja teinipopin suuri nimi oli Bay City Rollers. Perinteisempää ja yleisempään makuun olevaa musiikkia edustivat kotimaisten artistien lisäksi mm. Elvis ja Abba.
Television katselusta oli tullut suurinta ajanvietettä. Uutuuksia olivat Kummisetä-, Manaaja-, Rocky- ja Tappajahai-elokuvat. Suosittuja olivat myös avaruusaiheiset sarjat, kuten Avaruusasema Alfa, Kolmannen asteen yhteys sekä Tähtien sota -sarja, joka sai ensi-iltansa 1977. Katsojat hullaantuivat myös Charlien enkeleistä, Columbosta, Kuuden miljoonan dollarin miehestä sekä Likainen Harry -leffoista. Kevyempää viihdettä tarjosivat Lemmenlaiva, Happy Days (Onnen päivät), Grease, Perhe on pahin ja Pieni talo preerialla.
Aikakausi Suomessa
Eduskuntatalon edustan liikennettä Mannerheimintiellä 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, tuntematon)
Alko luopui viinakorteista 1970 ja keskiolut oli jo ”vapautettu” kauppoihin. Koskenkorvan myyntiluvut olivat korkealla ja jo 60-luvulla alkanut alkoholin kulutuksen kasvu jatkui tasaisesti koko 70-luvun. Alkoholin haitoista ei vielä tiedetty paljoakaan. Ajoturvallisuuteen alettiin kiinnittää huomiota ja yleisten nopeusrajoitusten lisäksi pakollisiksi tulivat turvavyöt etupenkillä sekä ajovalojen käyttö. Suosituimpia automalleja olivat mm. Saab, BMW ja Volkswagen. Kekkonen hallitsi presidenttinä koko 70-luvun. Suomi solmi 1974 vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön kanssa. Siviilipalvelus alkoi yleistyä hiljalleen ja suomalaisten etelänmatkailu kasvoi räjähdysmäisesti.
Rautatientorilta 1975. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, tuntematon)
Vuonna 1970 tuli Suomeen rikoslain muutos, joka kielsi rotusyrjinnän. Suomen ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Tuusulassa, Aku Ankan taskukirja alkoi ilmestyä, Rolling Stones vieraili toistamiseen Suomessa ja Ruisrock aloitti ensimmäisenä suomalaisena rockfestivaalina. Samana vuonna Suomessa alettiin etsiä hampaille vähemmän haitallista sokerin korviketta ja keksittiin ksylitoli, joka patentoitiin ja sitä alettiin käyttää purukumissa ja makeisissa. Vuonna 1971 valmistui Helsingissä Finlandia-talo ja Tampereella Näsineula, suoritettiin maan ensimmäinen lottoarvonta ja myös ”lappuliisat” aloittivat toimintansa Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa. Monien pitkien vaiheiden jälkeen Helsingin metro-projektissa saatiin valmiiksi ensimmäinen koerata Herttoniemeen. Suomessa hyväksyttiin aborttilaki ja homoseksuaalisuus laillistettiin.
Vuonna 1972 Espoo muutettiin kaupungiksi ja Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala (kaupungiksi 1974). Voimaan tuli kansanterveyslaki, jonka nojalla perustettiin alueelliset terveyskeskukset. Suomen laista poistettiin kuolemanrangaistus. Alettiin asteittain siirtyä kansakoulusta uuteen peruskoulujärjestelmään. Vuonna 1973 otettiin Suomessa käyttöön postinumerot ja tuli voimaan laki neljän viikon vuosilomasta. Myös ensimmäiset hampurilaisravintolat tulivat Suomeen (Wimpy’s 1973 ja Carrols 1975).
Vuonna 1974 peruttiin itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentin vaimon, Sylvi Kekkosen, poismenon johdosta. Vuonna 1975 valmistui Helsingin uusi messukeskus ja valtio osti Veikkauksen osake-enemmistön. Suomen Pankki laski liikkeelle 500 markan setelin ja Anne Pohtamosta tuli Miss Universum. Vuonna 1976 Lapuan patruunatehdas räjähti ja tappoi 40 ihmistä. Kuningatar Elisabeth II ja prinssi Philip vierailivat Suomessa. Vuonna 1977 Suomen kouluissa kiellettiin tupakointi ja seuraavana vuonna Suomeen tuli voimaan uusi tupakkalaki.
Suomessa televisiossa oli 70-luvun alussa vain kaksi kanavaa, Yleisradio ja Mainos-tv. Suomalaiset katsoivat televisiosta jo edellä mainittujen lisäksi mm. Peyton Placea, Kivikasvoja, Lauantaitansseja, Naapurilähiötä ja Rintamäkeläisiä. Suureen suosioon nousi myös Tankki täyteen -sarja sekä Spede-show, jossa myös lanseerattiin Uuno Turhapuron hahmo vuonna 1971. Mikko Alatalon musiikkiura ja suuri kansansuosio alkoi vuonna 1974 ilmestyneellä ensilevyllä Mä maalaispoika oon.
Jalankulkijoita Mannerheimintiellä Sokoksen tavaratalon kohdalla 1971. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Constantin Grunberg)
IBM, sanomalehti Uusi Suomi ja Wulff vuonna 1975, Mannerheimitie 4-8. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Kari Hakli)
Näin iloisesti Wulffilla lasketeltiin 70-luvulle! Kuva on Wulffin asiakaslehden kansikuva nro 1/1970.
Wulffin kuulumisia
Neljä sukupolvea vuonna 1970. Pöydän äärellä Einar Wulff, nuori Thomas Wulff ja Harry Wulff. Takana yrityksen perustajan, Thomas Wulffin, muotokuva. (Kuva Wulffin arkistot)
Vuonna 1970 Wulffilla oli 481 työntekijää. Pitäjänmäellä olevaa varastoa laajennettiin vauhdilla ja sinne valmistui vuonna 1971 myös työntekijöille uusi ruokala, jossa oli saatavana moderneissa mikroaaltouuneissa lämmitettäviä pakasteruokia. Sinne tehtiin myös uusi ja entistä nopeampi tilauskeskus, jossa hyödynnettiin sen ajan uusinta tekniikkaa.
Wulffin suku sai samaan aikaan myös suruviestin: Karin, Einarin toinen sisar, oli kuollut. Kolmesta erottamattomasta sisaruksesta oli yksi poissa.
Vuonna 1971 tapahtui vielä muutakin. Markkinointipäällikkö Tuure A. Korhonen sanoutui pitkään ja hartaasti harkittuaan irti yrityksen palveluksesta 22 vuoden hienon uran jälkeen ryhtyäkseen itsenäiseksi yrittäjäksi elokuva-alalla. Hän oli tullut taloon somistajaksi vuonna 1949 ja edennyt urallaan markkinointipäälliköksi kehittäen voimakkaasti Wulffin brändiä. Hänen ideoitaan olivat mm. Wulffin mustavalkoiset raidat. Korhonen tunsi, että hänen tehtävänsä Wulffilla oli nyt täytetty ja toisaalta häntä ajoi tähän päätökseen hyvin voimakas intohimo kuvaamiseen. Harry Wulff yritti Korhosta ensin suostutella jäämään, mutta päättäväinen mies piti pintansa neuvottelussa, vaikkakin paidanselus märkänä. Hän jätti suuret saappaat täytettäviksi ja lähti valitsemalleen tielle.
Korhonen menestyi elokuvantekijänä ja hänen käsialaansa on myös 70-luvun puolivälissä ilmestynyt Wulffista kertova lyhytelokuva. Tuure A. Korhonen viettää nykyään hyvin ansaittuja eläkepäiviä vaimonsa kanssa matkustellen. Hänen uransa alkuvaiheista on kerrottu 1940-luvun osiossa ja hänen myöhemmistä vaiheistaan voi lukea hänen mainiosta kirjastaan ”Kolmen Elämän Mies”.
Prinssi Philip piipahti Wulffin messuosastolla vuonna 1970. (Kuva Wulffin arkistot)
Wulff sai vihdoin haluamansa eli ”oman” suojatien Mannerheimintien yli heinäkuussa 1971. (Kuva Wulffin arkistot)
Erika Kiuas, Wulffin ensimmäinen naisedustaja vuonna 1973. (Kuva Wulffin arkistot)
Vuonna 1972 laajennettiin Tapiolan Heikintorin myymälän tilat lähes kaksinkertaisiksi. Vuonna 1973 Wulffilla otettiin käyttöön ensimmäinen oma tietokone, IBM SYSTEM 3/10. Samana vuonna Wulffille palkattiin ensimmäinen naisedustaja, Erika Kiuas, joka nähtyään lehti-ilmoituksen ”Etsimme myyntimiestä” oli ottanut yhteyttä kysyen, miksei myyntinaista? Sitä ei kai ollut kukaan vain tullut aiemmin ajatelleeksi.
Wulff hankki 1970-luvulla omistukseensa (tai oli niissä osakkaana) useita yrityksiä: Lahdessa Torkkelin Paperi Oy ja Lahti-Kopio Oy. Wulff oli myös osakkaana vaasalaisen Tekniplan Oy Ab:n toiminnassa (entinen Vaasan konttorihuolto), turkulaisessa myyntiyhtiössä Oy Archimedes Ab:ssä sekä helsinkiläisessä kirjapainoalan yrityksessä Oy Tavuprint Ab:ssä. Lisäksi Wulff liittyi Suomen Työn liittoon.
Vuonna 1973 nimitettiin talousjohtajana ollut Björn Sundqvist Wulffin toiseksi varatoimitusjohtajaksi. Vuonna 1974 kauppaneuvos Einar Wulff päätti korkean ikänsä vuoksi jättää yrityksen johtokunnan.
Wulffin ensimmäinen oma tietokone vuonna 1973. Sen vihkii juhlallisesti käyttöön Harry Wulff. (Kuva Wulffin arkistot)
Wulffin tuliterät Saabit vuonna 1972, tässä vielä autoliikkeen pihalla odottamassa noutoa. (Kuva Wulffin arkistot)
Rouva Lolly Moberg vuonna 1973, oltuaan Wulffilla 55 vuotta. (Kuva Wulffin arkistot)
55 vuotta Wulffin tiskin takana
Vuonna 1973 haastateltiin Kulma-lehteen rouva Lolly Mobergia, joka siihen mennessä oli ollut Wulffilla töissä 55 vuotta. Hän oli tullut taloon nuorena tyttönä piirustusvälineosaston myyjäksi vuonna 1918, silloin tyttönimellään Lolly Willig. Hän muisteli haastattelussa uransa alkuaikoja ja sitä, että oli vain yksi vapaapäivä viikossa, mutta silloin tällöin sai pitää parin tunnin ruokatauon ja silloin käytiin jopa päivätansseissa kesken työpäivän.
Rouva Moberg oli nähnyt kolme sukupolvea johtajia. Hän kertoi vanhan Thomas Wulffin olleen kerran käymässä päämyymälässä ja seuranneen hänen myyjäntaitojaan sivusta. Rouva Moberg oli mitannut ja leikannut asiakkaalle piirustuspaperia, silloin kun ei vielä myyty standardimittaista arkkipaperia valmiina. Thomas oli asiakkaan mentyä huomauttanut, että paperia oli mennyt kolmekymmentä senttiä liikaa. Rouva Moberg oli topakasti vastannut, että eikä mennyt.
Einar Wulffista hän kertoi, että siinä oli johtaja, jota kunnioitettiin ja ehkä hieman pelättiinkin. Hän vietti paljon aikaa myymälässä ja seurasi kaupankäyntiä. Rouva Moberg uskalsi tunnustaa: ”Einarista pidettiin paljon, vaikka joskus toivoimme tietysti, että hän menisi välillä vaikka ulkomaille. Mutta kun hän lähti, niin jo parin päivän päästä häntä tuli ikävä. Tosin hänen poissa ollessaan oltiin vähän villejä, tehtiin yhtä ja toista luvatonta… haettiin asemalta asti piirakoita ja juotiin paljon kahvia. Tiskien välissä myös voimisteltiin, jos ei ollut asiakkaita.”
Harry Wulffin aikakaudella johtaminen oli jo erilaista, hänellä oli rinnallaan muitakin johtajia jakamassa vastuuta. Myyjien työ puolestaan oli vapaampaa ja samalla myös vastuullisempaa. Patriarkaalisen johtamisen kausi oli ohi. Rouva Moberg totesi, että nämä 55 vuotta Wulffilla ovat olleet hyviä vuosia.
Tytär nimeltä Torkkelin Paperi
Vuonna 1974 Wulff osti lahtelaisen toimistotarvikeyrityksen, Torkkelin Paperin, jolla oli jo pitkä historia ja vankka jalansija lahtelaisten sydämissä. Jo vuodesta 1917 paperialalla työskennellyt Waldemar Jakola perusti Torkkelin Paperin Viipurissa vuonna 1932. Nimi viittaa yrityksen silloiseen liikepaikkaan, joka oli aivan Viipurin keskustassa, Torkkelinkadulla. Liikkeen hyvin alkanut ja tasainen kehitys katkesi aikanaan talvisodan alkamiseen ja kauppias itsekin värvättiin armeijan palvelukseen, josta hän tosin myöhemmin sai vapautuksen hoitaakseen liikettään.
Waldemar Jakola vuonna 1975. (Kuva Wulffin arkistot)
Sota vaikeutti tavarantoimituksia ja Jakolalle heräsi ajatus siirtää liike pois Viipurista, pois sodan jaloista. Niinpä tuotteet pakattiin laatikoihin ja kuljetettiin Mikkeliin erään kirjakaupan piharakennukseen, josta käsin kaupanteko jatkui. Kun Mikkelissä alkoivat suuret pommitukset, oli aika vaihtaa majapaikkaa kaupungin ulkopuolelle, jossa varastona toimi vanha kanala ja pari aittarakennusta. Kun viimeinen kuorma oli saatu siirrettyä pois, osui pommi juuri tyhjennetyn kirjakaupan ulkorakennukseen ja tuhosi sen täysin.
Talvisodan päätyttyä Jakolat saapuivat tavaroineen Lahteen ja Torkkelin Paperi avattiin osoitteeseen Aleksanterinkatu 14. Se oli entinen makkarakauppa, jonka kauppias ei enää halunnut jatkaa ”korttipeliä” eli tavaroiden säännöstelyä. Lahdessa oli tuolloin asukkaita 25.000 ja siirtolaiset otettiin hyvin vastaan, jopa kaupunginjohtaja kävi myymälässä tervehtimässä. Vuonna 1974 Waldemar Jakola oli 75-vuotias ja valmis luopumaan rakkaudella ja rohkeudella rakennetusta liikkeestään. Torkkelin Paperista tuli silloin Wulff Oy Ab:n tytäryritys, joka edelleen jatkaa menestyksekästä taivaltaan Lahden keskustassa nimellä Wulff Torkkelin Paperi osoitteessa Saimaankatu 29.
Uusien johtajien kausi
Vuonna 1975 Wulffilla otettiin käyttöön Pohjoismaiden ensimmäinen värikopiokone, Xerox 6500, joka oli jälleen mullistava uutuus. Sitä käytiin ihmettelemässä myymälässä ja Wulffilla oli vuoden ajan edelläkävijän yksinoikeus värikopiointiin. Vuonna 1976 Wulff aloitti yhteistyön Tampereen Konttorikoneen kanssa ja vahvisti myyntiään Pirkanmaalla. Wulffin oma valojäljennöspaperitehdas muutti myös Pitäjänmäestä Malmille omiin tiloihinsa.
Wulffin uusi yritysjohto vuonna 1976. Istumassa vasemmalta Björn Sundqvist ja Kaj Hammarén. Takana vasemmalta Olof Westerlund, Teuvo Rope ja Waldemar Sikow.
Vielä samana vuonna Harry Wulff päätti jättää toimitusjohtajan tehtävät ja siirtyä johtokunnan puheenjohtajaksi. Niin päättyi eräs aikakausi Wulffin yrityshistoriassa. Ensimmäistä kertaa toimitusjohtajaksi nimitettiin nyt suvun ulkopuolinen henkilö, tosin jo pitkään yrityksessä palvellut Kaj Hammarén.
Vuonna 1977 päättyi Tehtaankadun myymälän vuokrasopimus ja niinpä tämä yksi Wulffin vanhimmista myymälöistä suljettiin lopullisesti. Myymälä oli perustettu vuonna 1936 ja se oli palvellut asiakkaitaan 41 vuotta.
Vuonna 1978 Harry Wulff valittiin Kansainvälisen Paperikauppojen Liiton (IFOSA) johtokuntaan. Samana vuonna Kaj Hammarén jäi eläkkeelle, oltuaan toimitusjohtajana kaksi vuotta. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin silloinen varatoimitusjohtaja, 36-vuotias Björn Sundqvist, joka oli tullut taloon vuonna 1969.
Harry Wulffin vanhin poika, nuori Thomas Wulff, isänsä kanssa vuonna 1977. Nuori Thomas ei suuntautunut isiensä tapaan sukuyrityksen palvelukseen, vaan hän opiskeli menestyksekkäästi Helsingin yliopistossa englantia, kirjallisuutta ja filosofiaa. Hänestä tuli kirjailija. (Kuva Wulffin arkistot)
Kauppaneuvos viimeiselle matkalle
Kauppaneuvos Einar Wulff vuonna 1974. (Kuva Wulffin arkistot)
Paljon tapahtui vuonna 1978, mutta 15. syyskuuta kaikki pysähtyi hetkeksi, kun vanha kauppaneuvos Einar Wulff siirtyi ajasta ikuisuuteen 90-vuotiaana. Hän oli aloittanut työt isänsä Thomasin apulaisena 1911 ja astunut yrityksen johtoon 30-vuotiaana 1918. Hän oli jatkanut isänsä aloittamaa työtä kunnioitettavalla tavalla ja pitänyt ohjat taitavissa käsissään. Hänen vertaansa vailla olevat liikemiestaitonsa olivat tuoneet yritykselle jo vuosikymmeniä jatkunutta menestystä. Työntekijöilleen hän oli ollut vaativa ja tiukka, mutta samalla aina läsnä oleva tuki ja turva.
Einarin nuoruudesta ja uran alkuvaiheista voi lukea 1910-luvun osiosta. Kuvia nuoresta Einarista sisarineen voi katsoa perhealbumista.
Einar Wulff nuorena. (Kuva Wulffin arkistot)
Wulffin poika
1960-luvun tarinassa mainitun valokuvakilpailun satoa vuodelta 1966 on tämä vuosikaudet Wulffin mainonnan kärkenä näyttäytynyt mustavalkoinen kuva nuoresta pojasta kurkistamassa Wulffin mustavalkoraitaisen paketin takaa. Hän ilahduttaa tuikkivilla silmillään myös 125-vuotisjuhlakuvastomme kannessa. Kaikki rakastavat tuota Wulffin poikaa, mutta me emme edelleenkään tiedä, kuka tuo kuvassa oleva poika on! Hän on kuvassa (siis vuonna 1966) arviolta kenties 6-10 -vuotias eli tänä päivänä siis noin 55-60 -vuotias herra.
Tunnistatko sinä hänet? Onko sinulla varmaa tietoa tai kenties jonkinlainen aavistus asiasta? Kerro se ja auta meitä. Osallistut samalla arvontaan, jonka palkinto on viikonloppu luksuskylpylässä Tahkon Alpeilla. Vaikka sinulla ei Wulffin pojasta oleisi aavistustakaan, voit toki osallistua myös pelkkään arvontaan jättämällä sähköpostiosoitteesi.
Tiesitkö?
Post-it -viestilaput on keksitty ikään kuin vahingossa! Jo vuonna 1968 tiedemies, tohtori Spencer Silver, keksi 3M:n laboratoriossa liiman, joka kiinnittyi pintoihin kevyesti, mutta lähti irti jälkiä jättämättä. Muutaman vuoden ajan yritettiin keksiä tälle liimalle sopivaa käyttökohdetta, mutta sitä ei tuntunut löytyvän. Noin kuusi vuotta myöhemmin hänen kollegansa, tiedemies Art Fry, oli turhautunut kirjanmerkkeihin, jotka tippuivat kirjan välistä ja hän sai ahaa-elämyksen, joka toi edellä mainitulle liimalle käyttötarkoituksen. Näin syntyi Post-it -viestilappu, joka lanseerattiin maailmalle vuonna 1977. Post-it -viestilappujen huomioväri oli aluksi keltainen, mutta nykyään sitä on saatavana lähes kaikissa väreissä ja eri kokoisina.
Muita ajankuvia 70-luvulta:
Ihmisiä makkarakojun ympärillä lumisella Kauppatorilla vuonna 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Simo Rista)
Stockmannin edustalta 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Unto Laitila)
Länsiväylä ja Lauttasaari 1971. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sky-Foto Möller)
Liisankadun ja Meritullinkadun kulmasta 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Eeva Rista)
Itä-Pasilaa rakennetaan 1974. Kuvattu Limingantieltä. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Kari Hakli)
Mannerheimintiellä Aleksanterinkadun kulmassa 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Simo Rista)
Matkailuneuvontaa vuodelta 1975. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Unto Laitila)
Mainos Osuuspankin ikkunassa (Viides linja 10) vuonna 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Simo Rista)
Pajatso vuodelta 1975. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Harri Ahola)
Vesiposti Pasilankadun ja Magdaleenankadun kulmassa 1971 (Pasilanraitio. Winqvistinkatu). (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Kari Hakli)
Linnanmäki 1973. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Sk-Foto Möller)
Shell Salomonkatu ennen purkamista 1973. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Nasakuva)
Näkymä sumuiselta Sörnäisten rantatieltä lounaaseen 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Eeva Rista)
Yksityisen sairaankuljetusyrityksen ambulanssi Liisankatu 9:n edustalla 1970. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Simo Rista)
Frisco Discon ja Roba Storen sisäänkäynti Iso Roobertinkadulla 1978. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Harri Ahola)
Lepolantie 17 vuonna 1977. (Kuva Hgin kaupunginmuseo Lea Bucciarelli)
Nämä kaksi ylläolevan kuvan ihastuttavaa taloa ovat edelleen olemassa, katso Google Street View -näkymä.
Tapanilan torikioski 1971. (Kuva Hgin kaupunginmuseo, Kari Hakli)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy runsaasti videomateriaalia 70-luvulta, jos haluaa uppoutua retrotunnelmaan lisää!
Wulffin tarinoita 